Süvär'

Vikipedii-späi
Süvärin i Änižen bassein

Süvär' (karjalan da suomen kelil: Syväri; venäkelel: Свирь) om jogi, kudamb lähteb Evropan kahtendes pindan mödhe järvespäi Änižespäi (Ust'ka-žilo) da lankteb Evropan kaikiš surembha järvhe — Ladogha (Süvärensu-žilo). Om äi hijamid da vezisonid jogensus.

Jogi sijadase Venälaižen Federacijan lodehes, sen Leningradan agjas. Süvärin randal om 2 lidnad (mödvedhe): Kos'kenaluine da Pöud.

Voden 1942 elokun 3 päiväl Nevondkundaližen Ühtištusen vägiak Anna Lisicina upsi ehtatades Süväres poikpoli.

Ümbrikirjutand[vajehta | vajehtada lähte]

Süvärin piduz om 224 km. Kaks' sured ližajoged langetas Süvärihe, molembad oma hurad — Ojat' (15 km jogensuspäi) da Pašjogi (8 km jogensuspäi).

Jogen leveduz om enamba 100 metrad kaiktä. Joksmusen časpiguz vajehtase pol'kilometraspäi 10,6 kilometrhasai erazvuiččil tahoil.

Joginiškan da jogensun korktusen erind om 28 metrad. Absolütine korktuz om 33 m Änižespäi i 5 m jogensus.

Kävutand[vajehta | vajehtada lähte]

Jogel om kaht gidroelektrostancijad: Alasüvärin elektrostancii radab vodespäi 1933, Üläsüvärin elektrostancii radab vspäi 1952. Ned jagadas Süvären koumeks palaks: Alasüvär' (80 km), Keskmäine Süvär' (45 km) da Üläsüvär' (95 km). Sur', no madal Ivinan järv libui gidroelektrostancijoiden sauvondan taguiči.

Süvär' om Vaugedmeren-Baltijanmeren da Volgan-Baltijanmeren veziteiden pala. Volgan-Baltijanmeren vezite ühtenzoitab Moskvan da Piterin.

Galerei[vajehta | vajehtada lähte]

Homaičendad[vajehta | vajehtada lähte]


Irdkosketused[vajehta | vajehtada lähte]