Venälaine literatur

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Venälaižiden kirjutajiden gruppine portret: «Sovremennik»-aiglehtesen redakcine kollegii. Ivan Gončarov, Ivan Turgenev, Lev Tolstoi, Dmitrii Grigorovič, Aleksandr Družinin i Aleksandr Ostrovskii. Sergei Levickijan foto

Venälaine literatur om literatur venäkelel vai venälaižil tegijoil kirjutadud literatur.

Amuižvenälaine literatur[redaktiruida | redaktiruida purde]

Venälaine kirjkel' šingotaškanzi lujas hristanuskondan otandan jäl'ghe da kirilližen kirjamišton otandan kävutamha jäl'ghe. Sen aigan kirj tundištoiti udenke uskondanke da oli abunikan papile službas.

Amuine Venäma oti hristanuskondad Vizantijaspäi i muga putui sen valatoitusen alle, ližaks, jumalankodikundan ezmäižed papid da kirnikad amuižes Venämas oliba grekalaižed. Ezmäks kaik literatur oli kätud grekan kelespäi: (Biblijan kirjad, pühätatoiden sädused, pühämehiden žitijad (elonstarinad), melevoiden virkandoiden keradused i sen vuitte).

Žanrad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Sädused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Toižed[redaktiruida | redaktiruida purde]

  • «Slovnik» amuižvenälaižen literaturan projekt
  • 10.-11. voz'sadoiden amuižvenälaine literatur
  • 12. voz'sadan amuižvenälaine literatur
  • 13. voz'sadan amuižvenälaine literatur

Keskaigaine literatur[redaktiruida | redaktiruida purde]

Sädused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Avtorad[redaktiruida | redaktiruida purde]

18. voz'sada[redaktiruida | redaktiruida purde]

Avtorad[redaktiruida | redaktiruida purde]

19. voz'sada[redaktiruida | redaktiruida purde]

Avtorad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Hobedaigan literatur[redaktiruida | redaktiruida purde]

Avtorad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Runoišt:

  • Ezisimvolizm
  • Vanhembad simvolistad
  • Norembad simvolistad
  • Akmeistad
  • Futuristad
  • Imažinistad
  • Külärunokirjutajad
  • OBERIU:n ühtnijad
  • Toižed

Proz:

Detektiv:

NSTÜ:n aig[redaktiruida | redaktiruida purde]

1920 — 1930-nded voded[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lähtnuded röunan taga kirjutajad — Ivan Bunin, Aleksandr Kuprin, Ivan Šmelöv, Marina Cvetajeva, Georgii Adamovič, Vladislav Hodasevič, Georgii Ivanov

Jänuded Venämas kirjutajad:

Uz' pol'v:

1940—50-nded voded[redaktiruida | redaktiruida purde]

Voziden 1941−1945 Sur' Kodimaine soda om rodimijan man istorijan tragedii, no sen aigan linni kuti «henktä kebnemba», 20. voz'sadan 20-nziden da 30-nziden voziden rindatades, konz ei sand ezitada kaikile ičeze pozicii. Meled, kul'tur, literatur ei sirdnus edehepäi. Suren voinan aigan päzutand ramkoišpäi tuli da realižen, ei pakitoittud, elon mujand. Ičetundmuz ližadab, soda opendab meletada da kacta sil'mihe, kandab päzundad koumekümnenziden voziden ideologijaspäi. Sur' voin ližadab Stalinan arvod, mitte el'gandase kuti vei. Lopuks mif sünduti Sured vejad, kudamb vägesti fašizmad. Tuleb rahvahan da vejan ühtmuden illüzii.
Stalin ei olend vaumhiš edel sodad; sid' vn 1941 heinkun 3. päivän (möhäližiš) hän sädab pagin rahvahazepäi: «Velled da sizared!», toimetades, miše tariž lujeta mehiden ičetahtod da patriotizmad. Vl 1941 sügüzel Jumalatomiden kund oli pästtud poiš, mugažo antireligiozine propagand oli heittud. Muga Stalin keradab rahvahan uskondan vägid, miše virigzoitta patriotizmad.
Valdkundan uz' tundmuz, tarbhuz juriden udessündutamha da patriotizman libutand tuliba. Sen aigan nevondkundaline literatur andoi äjän neche azjaha.

Lirik[redaktiruida | redaktiruida purde]

Arni lirik reagirui sodha sen ezmäižiden kuiden aigan.

Täs om runoišton nell' čuradust:

  1. «Vanhembaižen pol'ven» runokirjutajiden lirik (1930-nded voded): Tvardovskii Aleksandr, Simonov Konstantin, Smeläkov Jaroslav, Kedrin Dmitrii, Roždestvenskii Robert i tž.. Runokirjutajad käraudasoiš venälaižiden etniženno tundmusennoks ičeze runoiš.
  2. Surmitadud sodan aigan runokirjutajiden lirik: Kul'čickii Mihail, Bagrickii Eduard, Kogan Pavel i tž.. Se lirikan čuraduz harakterizuib runoišton levedust, vägevid intonacijoid.
  3. Runokirjutajiden lirik, miččed tegiba runokirjutajikš sodan aigan i jänuded eläjiden keskes: Gudzenko Semön, Drunina Julija, Sluckii Boris i tž.. Nened runokirjutajad andoiba ut sodan tundmust, kudamb erini «vanhemban pol'ven» runokirjutajiden tundmusespäi.
  4. Rahvahaline lirine pajo.

1960—80-nded voded[redaktiruida | redaktiruida purde]

Runoišt[redaktiruida | redaktiruida purde]

Runokirjutajad-kuz'kümnenikad

1970−1980. voziden ičepästand da sen jäl'gendajad

Venäman nügüd'aigaine literatur venäkelel[redaktiruida | redaktiruida purde]

Nügüd'aigaižen prozan čuradused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Prozan kirjutajad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Arvostelijad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Literatur lapsiden täht[redaktiruida | redaktiruida purde]

20. voz'sadan aigan venälaine literatur lapsiden täht mäni änikoičendale politižiden süiden tagut[1] päazjas. Kornei Čukovskii-runokirjutai zavodi kirjutada ezinenas mugoižid runoid, miččid oma mel'he lapsile. Äjad runokirjutajad tuliba hänen jäl'ghe: Agnija Barto, Samuil Maršak, Sergei Mihalkov, Grigorii Oster, Genrih Sapgir, Roman Sef, Irina Tokmakova, kudamb om tetab ičeze sarnoil-ki, Boris Zahoder, hän om znamasine känduzkirjutai, tegi tundmust venälaižid mail'man klassiženke literaturanke lapsiden täht.

Prozankirjutajad — Lev Kassil', Nikolai Nosov, Viktor Dragunskii, Viktor Golävkin, hö sädiba sanutesid, miččiš päheng om jalotabaine da šal'koda prihaine starinoičeb kaikiš azjoiš, Arkadii Gaidar, Vladimir Sutejev, mitte om sarnoiden tegii, kuvatai da animacijantegii, Vil'jam Kozlov, Vitalii Gubarev, Anatolii Aleksin, Anatolii Ribakov, Sofja Prokofjeva, Eduard Šim, mugažo Eduard Uspenskii, kudamb tegi melel Čeburaškad — rahvahan sarnališt personažad.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Stalinizm i literatur lapsiden täht NSTÜ:n nomenklaturan politikas (1930−1950-nded voded). — Psyfactor.org. (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]