Čerepovecan rajon

Čerepovecan rajon
Череповецкий район
Znam;	Flag;
Valdkund	Venäma
Administrativine keskuz	Čerepovec
Eläjiden lugu (2015)	40,000 ristitud
Pind	7,640 km²

Čerepovecan rajon (ven.: Череповецкий район) om rajon Vologdan agjas.

Administrativine keskuz om Čerepovec-lidn. Se eile rajonan palaks, rajonan tobmuden organad sijadasoiš Čerepovecas.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rajonan aluz om pandud vl 1927 elokun 1. päiväl Leningradan agjan Čerepovecan ümbrikos. Vl 1930 heinkun 23. päiväl heitihe ümbrikod, i vhesai 1937 rajon mülüi Leningradan agjaha kuti administrativine ühtnik. Rajon om olmas nügüdläižiš röunoiš vspäi 1965.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Čerepovecan rajon om Vologdan agjan suvipäivlaskmaine taho. Pind — 7 640 km².

Om röunoid 8 Venäman rajonanke:

päivnouzmas Vologdan agjan Šeksnan rajonanke;
suves Jaroslavlin agjan Pošehonjen rajonanke da Breitovon rajonanke;
suvipäivlaskmas Tverin agjan Ves'jegonskan rajonanke;
päivlaskmas Vologdan agjan Ustüžnan rajonanke da Kadujan rajonanke;
pohjoižes Vologdan agjan Belozerskan rajonanke.
pohjoižpäivnouzmas Vologdan agjan Kirillovan rajonanke.

Kaikiš suremb vezišt om Ribinskan vezivaradim, se mülüb rajonha vaiše paloin. Darvinan kel'dtahon pala om levitadud rajonan suvipäivlaskmas.

Londuseližed varad oma turbaz, lete, gravii, reskvezi.

Vs 2013 semendkun 30. päiväspäi rajonan territorii alajagase 15 ühtnikho: 12 küläkundha da 3 municipaližhe ühtnikho. Vs 2015 sulakun 28. päiväspäi koume küläkundoišpäi ühtetas, linneb 10 küläkundad kaik.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2013 sügüz'kun 8. päivän valičendoiden jäl'ghe Nikolai Vinogradov om rajonan da sen administracijan pämez', radab ezmäižen strokun.

Käskusenandai tobmuz om Municipaline Suim (17 ezitajad), Igor' Afromejev radab sen ezimehen.

Kaik valičendad oleldas kerdan vides vodes.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kaik om 557 eländpunktad rajonas, sidä kesken 543 küläd, 11 žilod, 2 raudtestancijad da 1 futor.

Sured žilod oma Sud (5,9 tuh. vl 2010) da Tonšalovo (4,5 tuh. vl 2010).

Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rajonan ižandusen päsarakod oma turizm, mecan ümbriradmine da sömtegimišt, metallsauvusiden da mašinoiden paloiden tehmine.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]