Järgeline pölvaz

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Järgeline pölvaz
Järgeline pölvaz (Linum usitatissimum)
Järgeline pölvaz (Linum usitatissimum)
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund: Mal'pigiiänikoižed (Malpighiales)
Sugukund: Pölvhanvuiččed (Linaceae)
Sugu: Pölvhad (Linum)
Erik: Järgeline pölvaz
Latinankel'ne nimi
Linum usitatissimum L. (1753)

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 29226
NCBI 4006

Järgeline pölvaz (latin. Línum usitatíssimum) vai muite Pölvaz om üks'voččen heinäsižen kazmusen erik.

Pölvast kazvatihe Jerihon-rajonal neolitan aigan völ, ka se om kaikiš amuižemb voisine kul'tur. Egiptalaižed oliba amussai kazvatunuded pölvast, hö tehnuded kaikiš hoikembid kanghid.

Venämas pölvaz kazvab keväz'ližeks kul'turaks.

Pölvhaze sidotud vepsän tärtused[redaktiruida | redaktiruida purde]

  • Karbe — pölvhan harjatusen jändused.
  • Kaukol — pölvhan (linan) semnikaz pähut.
  • Kožal'rihm — rihm pölvasižiš nitišpäi, kudamb kingitab kožal'päd.
  • Kumud — pölvhan (linan) semnitomad (kumutadud) pähuded.
  • Ligo, pölvazligo — taho pölvast kastamha (ligotamha).
  • Pal'čuz — jändused kahtenden pölvhan harjatusen (pal'čustusen) jäl'ghe.
  • Rohtin — jändused ezmäižen pölvhan harjatusen (rohtištusen) jäl'ghe.
  • Roivaz — pölvhan snap.
  • Siroslan' — pölvhan ol'g ligol.
  • Slanc — must pölvazkangaz vai männu ülensätön pölvaz.

Instrumentad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  • Harj — kalu pölvast vai villad harjamha.
  • Kelik — kalu kelenke pölvasen seikhid mäžotamha (kelikoičemha).
  • Palik — kurik pölvhan semnid tapta.
  • Ribilaud — puine sugu pölvhan (linan) kaukloid ribimha.
  • Vizuim — kalu pölvast vidomha.

Ümbrikirjutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Pölvhan ümbrikirjutand.

Värtmusenvuitte päjur' om lühüdahk da vauktahk. Siš om severz' järedoid sarakoid, penid jurid niil om äi. Jur' kazvab seikhen pol'pidushesai (50-70 sm), sen tagut se voib sada vet süviš mahuden šoiduišpäi.

Seikh om 60-120 sm ülütte. Se om seižui da oiged, hoik da cilindranvuitte, paksumba üks'jäine sarakoittud ladvanke, vauhvihand, vahan hoikan kerthenke.

Lehtesed oma äiluguižed, sijadase harvoin spiralidme, 2-3 sm pitte da 3-4 mm levette, nügud agjas, hahksinižen polhe vahan kerthen tagut (sidä voib heitta kebnašti), siledad röunal, koumesonižed.

Kazmuz änikoičeb kezakuspäi heinkuhusai. Ühtheänikišt om rohl kover, ližaänikoidenke. Änikod eile äiluguižed, 1,5-2,4 sm diametral, kesksuruižed vai pened, seištas pit'kil änikjaugoil. Mall'anlehtesed oma 5-6 mm pitte, heinäsižed nügud, 2-5 soned. Äniklehtesed oma 12-15 mm pitte, langetas maha aigašti, tilgunvuiččed, tüpäkod agjal da levedad, siledad vai gofriruidud vähäižen. Änikon muju om sinivauvaz vai sinine, no oleleb vauged, ruskedvauvaz, ruskedsinine. Äniklehtesen soned oma muzahkod. Pölükäd oma vauktoiden nitidenke, pölükiden turu om lühüd renghanvuitte; tomunikad oma pit'käčud sinižed. Kandoine om munanvuitte da vihand; seibhut om muzasinine tilgunvuiččiž-pirdakahižiden kehnanaluižidenke.

Kauklon konorüt om 5,7-6,8 mm diametral, lačak da šurunvuitte, pakuižetab da čirotatoi, penen nülakusenke päl, mallüt jäb senke. Semnid kauklos om 10 da penemba tobjimalaz. Pölvazsemned oma 3,3-5 mm pitte, ned oma vauhpakuižed vai koričman polhe, ani siledad, loštajad da pit'kahkod.

Pölvaz kandab madalad lämut ülemba noläd, no keväz'ližed da elokuižed halad surmitadas pölvast. Aigaližiden homendezhaloiden tagut pölvaz voib sünduda semnitomaks. Miše pölvaz ehtiži lophusai, ühthine päividen lämuden summ pidab olda 1850 °C.

Leviganduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Indijan, Kitain vai Keskmeren mägirajonad oma järgeližen pölvhan voimusižed kodimad.

Pölvhan kazmused tuliba Venäman territorijha Azijaspäi.

Nügüd'aigan pölvaz kazvatadas Evropan, Azijan da Pohjoižamerikan venon klimatan zonal, a mugažo Pohjoižafrikal.

Himine mülünd[redaktiruida | redaktiruida purde]

Seikhed da lehtesed mülütadas linamarin-glikozid da läz 20 fenolhil'muiktusid.

Semniš oma olmas: voi (30-48%), se kuivab heredas, vauktušed, hil'vezikod, nälöm (12%hasai), organižed muiktused, sterinad, linocinamarin. Pölvazvoi mülütab muiktusiden gliceridoid: linolenine (35-45%), linoline (25-25%), oleinine (15-20%), pal'mitinine da stearinine.

Semniden koriš löutas: linokofein, linocinamarin, linamarin-glikozid da P-oksi-p-metilglutarižen muiktusen metilakaz efir[1].

Pölvaz mülütab omega-3-razvoiden rekordine lugumär, sen ühtes semniš om vähä omega-6-razvoid.

Kazvatuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Paremba kaiked pölvaz sündub udel mal (haumhen vai palon jäl'ghe). Tarbiž valita letkekahan mahusen, sen ühtes savekahan alamahusen, muga vezirežim linneb optimaližeks eskai kuivaigan. Man pidadas puhthaks rujoheinišpäi, sen tagut mustma sättub vähän kazvatamha.

Kas'kol ezmäižiden voziden aigan om vähä rujoheinid, naku ei pida erilišt manümbriradmišt. Kündandmaiš, vastkarin, pidab rata mad lujas süväs, tarkašti da henošti, tariž leta mad sügüzel. Ottas kaks'-koumevoččid semnid da sen vanhemba, mugažo heitmaha rujoheinid, ved' idämižmahtuz pölvhansemniš ei kado aigan mändes. Semnid vajehtadas udhe reprodukcijha 2-3nden semendan jäl'ghe. Semendan sageduz om rippuiš kazvatusen süspäi — kuiduks vai semnikš. Semend tehtas širi-šari, ei rivihe kaikiden toižiden kazmusiden erineden. Kuidhu tarbiž hoik seikh, a rivisemendan jäl'ghe seikhed sangištudas da sarakoitas lujas. Äjikš semnikš semetas penemb semnid muite.

Kazvatusen aigan erašti pölvaz küt'ktäs, no kactas, miše kazmused lendižiba sen jäl'ghe (ei linniži lujad vihmad). Ehtmižen aigan ottas pölvazkacleižid.

Ehtnu pölvazma Bel'gijas muga mödas-ki ümbriradajile.

Pölvhan jäl'ghe semetas imičašt täutamha azotan kadondad mahuses.

Travijad da läžundad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ümbriradmine Venämas amussai[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vanhad kalud pölvhan da linan ümbriradmaha, pölvaztegesed: 1 — vizuim; 2,3,4 — kuid 1,2,3 harjatusen jäl'ghe; 5 — kožal'pä; 6,7 — paltin; 8,9 — harj; 10 — ribilaud; 11 — tölang; 12 — korväzne.

Pölvast kazvatihe Venän sündundan aigan völ, ezmässai Pskovan rajonal, a möhemba — Uz'lidnan, Suzdalin da Vologdan lähevenuil mail.

Pölvaz om äjan tahtoimatoi kazmuz. Pit'k päivänvauktuz — da i kaik, mi tarbiž pölvhan täht. Pölvaz mäneb ülensätön vilus säspäi erašti. Sädand sišpäi hüväladulišt kangast eile kebn rad.

Voz'sadoiden aigan pölvhan ümbriradmižen tehnologii oli vajehtamatoi. Ku kuidad ei tari, a vaiše semnid, ka rahnmine tehtas vikatehel. Ku kuid om tariž, ezmäi kaiked pölvast vadudas — sidä rästtas maspäi lühüdoiden jüridenke pijoil da rihmdäs roivhiže. Sid' roivhad seištas kaks'tahkoižen katusen kartte ocati riviš dai jättas muga, vai niid pandas penil röukil da kuidas. Tarbiž, miše semned ehtižiba, a seikh kuivehtuiži. Erasid nepsoid sijidme kuidas pölvast katusekahil arzil pöudröunal vai aidoil. Muga südäimespäi kuides pölvazkuid tegese voikahaks, se sab enamba sitkust, varmdust da čomad loštad, erigoičese kebnemb.

Sid' pölvast vedas gomnähä vai sarajha. Sen jäl'ghe ribdäs: seikhišpäi erigoittas ehttüd pakuižid kaukloid kurikol vai villän kartte čapil da katkoil. Mugažo ribdäs ribilaudal (sen sijas kävutadas raudharj erašti) piidenke 15-20 sm pitte. Erigoittud kaukloid kuidas penes lämäs rihes vai villänkuidimel, a jo sen jäl'ghe kumutadas.

Ülemba kirjutadud proceduriden lähttes, pölvast levitadas heinädme (pölvazligole) seikhid turptmaha kastkespäi. Kaste heraštoitab olijoid bakterijoiden aktivižut pölvhan seikhiš. Nene pened organizmad muretas klejindsubstancijoid kazmusen südäimes, a se azj abutab erigoitta kuidud seikhan pukasižes palaspäi. Mugoine process, pölvhan ligotamine kastkel, voib jätkatas severz' nedalid, sähä kacten. Aigoitel'di pölvhan seikhid pidab käta tarkašti, miše kuidun ehtmine oliži ühtejiččen. Erasiš küliš ligotihe pölvast joges.

Sadud piikoikhad kuidud letas da kuidas, a sid' kelikoitas da vidodas pästrišpäi (pudui seikhen pala) erigoitten. Vidodud pölvast harjatas koume kerdad (rohtištadas, pal'čustadas da lopuks kuidustadas), ka muga vedadas sišpäi puhtast kuidud — kebnašti kerttud hoikad lentad. Kuiduspäi voib jo kezerta, kertta nitid. Nitišpäi kudodas kanghid da sidodas kružavad.

Kävutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Seikhišpäi sadas pölvazkuidud. Semnišpäi sadas pölvazvoid vilul pressuindal.

Sömhä[redaktiruida | redaktiruida purde]

Sömhä kävutadas pölvazvoid.

Sauvomha[redaktiruida | redaktiruida purde]

Sauvomha kävutadas kuidud (sauvondlämänpidaimaterialad), karpked (santehnine kingitaimaterial), void (lakad, olifad, emaližed mujud).

Tekstilihe[redaktiruida | redaktiruida purde]

Tekstil'tegimištho ottas kuidud tehmaha nitid, pölvazkanghid da kastumatomid kanghid, a sid' sobid-ki, vahapühkimid da toižid tegesid (pühkiruzud, hurstid, uudimed).

Pirdandas[redaktiruida | redaktiruida purde]

Keskaigaižed evropižed pirdajad panihe void kuvile hoštamha.

Kosmetikaks[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kosmetikas sötmižmaskad pölvhaspäi abutadas siledoitta nahkan. Pidab otta varunmujandad, sikš miše pölvazvoin sur' lugumär toksine om.

Zelläks[redaktiruida | redaktiruida purde]

Amuižgrekalaižed teziba pölvhan semniden spravitajid ičendoid. Gippokrat rekomendui kävutada sidä nälömakahiden koriden palatusen aigan. Polvhan semnid (latin. Semen Lini) zelläks kävutamha keratas ehttüd täuzin[2].

Semned hulas vedes kätas sanktaks nälömaks, se segoituz kävutase söndkurkun da südäikohtun südäisatatesen spravitamha i andab kebn utai, pehmitai, palatusenvastaine, heitai kibud effekt. Pölvazvoi (latin. Oleum lini) tervehtoitab holecistitoid kuti utai da kuzenajai zell'abutuz.

Farmaceftine tegimišt pästab «Linetol»-zelläd, sidä sadas pölvazvoišpäi. Nece zell' ottas südäimehe aterosklerozan spravitamižen da profilaktikan täht, a mugažo voitas nahkan himiž- da termižid poltatesid da sädegsatatesid.

Sömhä živatoile[redaktiruida | redaktiruida purde]

Pölvazkabud oma hüvä suruz maidokahan kabjživatišton täht. Jädud pičkäitud kaukloišpäi pölvazhel'pked kävutase sigoiden sötlemha.

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kacu mugažo[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Лекарственные свойства сельскохозяйственных растений /Под ред. М.И. Борисова. — Мн.: Ураджай, 1974. — Lp. 161. (ven.)
  2. Блинова К.Ф. и др. Ботанико-фармакогностический словарь: Справ.пособие /Под ред. К.Ф. Блиновой, Г.П. Яковлева. — М.: Высш. шк., 1990. — Lp. 205. ISBN 5-06-000085-0. (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vepsän kelen korpus
Tedo
GOST:ad