Harovskan rajon

Harovskan rajon
Харовский район

Znam	Flag
Valdkund	Venäma
Administrativine keskuz	Harovsk
Eläjiden lugu (2015)	15,041 ristitud
Pind	3,560 km²

Harovskan rajon (ven.: Харовский район) om rajon Vologdan agjas.

Administrativine keskuz om Harovsk-lidn (rajonan ristitišton koume videndest).

Istorii

Rajonan aluz om pandud vl 1929 heinkun 15. päiväl Pohjoižen randan Vologdan ümbrikho. Vl 1930 heinkun 30. päiväl heitihe ümbrikod, i vhesai 1936 rajon mülüi Pohjoižhe randha kuti administrativine ühtnik, sid' vozil 1936−1937 — Pohjoižhe agjaha. Vs 1937 sügüz'kun 23. päiväspäi om olmas Vologdan agjan palaks. Vozil 1962−1965 Sämžan rajonan territorii oli Harovskan rajonan palaks. Rajon om olmas nügüdläižiš röunoiš vspäi 2006.

Geografijan andmused

Harovskan rajon sijadase Vologdan agjan keskuses. Pind — 3 560 km². Mec otab territorijan nell' videndest (2817 nellikkilometrad), kavag'mec (kuz', pedai) da lehtezmec (koiv, hab) oma levitadud tazomäras.

Om röunoid 4 Vologdan agjan rajonanke:

• päivnouzmas Sämžan rajonanke;
• suves Sokolan rajonanke;
• päivlaskmas Kubenansun rajonanke;
• pohjoižes Vožegan rajonanke.

Znamasižed joged oma Kuben da sen oiged Sit'-ližajogi. Läz kaik joged mülüdas Kubenan basseinha, pen' pala suvipäivnouzmas — Suhonan basseinha. Kaik om 7 järved rajonas, Katromanjärv (14,2 km², 3 m süvütte) om kaikiš suremb niišpäi. Kaik joged mülüdas Jävaldmeren basseinha.

Reljef om tazo päpaloin, sokaz sijidme. Harovskan kukkazsel'g om rajonan keskuses da suvipäivlaskmas.

Londuseližed varad oma turbaz, sauvondmaterialad (mouckivi, letked, gravii, saved), gaž, mec, reskvezi.

Vs 2015 sulakun 28. päiväspäi rajonan territorii alajagase 6 municipaližhe ühtnikha: 1 lidnankundha da 5 küläkundha.

Tobmuz

Vs 2013 sügüz'kun 8. päiväspäi Sergei Popov om valitud i radab rajonan da sen administracijan pämehen. Kaik rahvaz änesti händast, valdatusiden strok om viž vot. Koume administracijan varapämest oma hänele abhu. Nell' ohjandust, 9 palakundad, 1 komitet da 3 laudkundad alištudas rajonan administracijale.

Käskusenandai tobmuz om rajonan parlament — Municipaline suim (ven. Муниципальное собрание) 18 ühtnijanke. Kaik rahvaz valičeb heid nelläks vodeks. Järgvaličendad sihe oliba vl 2012 keväz'kun 4. päiväl. Ol'ga Mirolübova radab sen ezimehen vl 2015.

Eläjad

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 16 622 ristitud.

Kaik om 386 eländpunktad rajonas, sidä kesken 1 lidn, 9 žilod, 375 küläd da 1 raudtestancii. Toine sur' eländpunkt om Semigorodnäi-raudtestancii (1,4 tuh. rist. vl 2010).

Ižanduz

Rajonan ižandusen päsarakod oma mecan varhapanend da ümbriradmine (raudtešpalad, strubad), sauvondmaterialiden tehmine (bazal'tkuid lämuzizoläcijan täht, pilindmaterialad), raudtetransport, sömtegimišt da maižanduz, turizm.

Irdkosketused

• Harovskan rajonan administracijan oficialine sait (haradm.ru). (ven.)
• Harovskan rajon agjan oficialižel vologda-oblast.ru-portalal. (ven.) (angl.)