Ion

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind

Ion (grek. ἰόνmänii) — üks'atomine vai äiatomine heneg elektrotäutkenke, kudamb sädase siloi, konz üks' vai enamba elektronad kadodas atomaspäi vai molekulaspäi vai ühtnedas atomha vai molekulha. Ionizacii (ioniden formiruind) voib tehtas korktan temperaturan (lämuden) aigan, elektrokendan vai ionizirujan sädegoičendan painusen al. Sidä vizid, ion om atom vai molekul, kudambas elektroniden ühthine verd ei ole kohtaine protoniden ühthižen verdanke, i se azj andab atomale pozitivišt vai negativišt elektrotäudet.

Ionad erižikš henegiš vasttase kaikiš substancijan agregatižiš olendoišgazoiš (ozitesikš, atmosferas), nozolusiš (suladusiš da segoitesiš), kristalliš da plazmas (ozutesikš, tähthidenkeskeižes avarudes).

Ionan täude om kerdaine elektronan täutkenke. Vl. 1834 Faradei Maikl sädi «ion»-tärtusen da terminan. Tedoides elektrojoksusen painust muiktusiden, mugliden da soliden vezisegoitesihe, Faradei ezimeleti, miše mugoižiden segoitesiden elektrovendmahtuz oli ioniden likundan tagut.

Faradei nimiti kationikš ionad pozitivižen täutkenke, kudambad likuiba segoitesiš negativižen polüsannoks (katodannoks), a anionikš — ionad negativižen täutkenke, kudambad likuiba pozitivižen polüsannoks (anodanoks).

Ionad oma himižešti aktivižed heneged, i sikš ned tarttas reakcijoihe atomoidenke, molekuloidenke da ičekesken. Ionad sündudas segoitesihe elektrolitižen dissociacijan jäl'ghe da determiniruidas elektrolitoiden ičendoid.

Voib säta ionad himižel vai fizižel mahtusel. Himižikš, ku neitraline atom kadotab ühten vai enamba elektronad, ka sil om netto-pozitivine täude, i se kuctas kationaks. Ku atom sab elektronid, ka sil om netto-negativine täude, i se kuctas anionaks. Ku ion om üksjaižen atoman formas, ka se kuctas atomižeks vai üks'atomižeks ionaks, a ku ionas om kaks' vai enamba atomad, ka se kuctas molekulärižeks vai äiatomižeks ionaks.

Substancijan fizižen ionizacijan statjaks, ozutesikš, gazoiš, muga nimitadud «ionparad» sädase ioniden ainastusen tagut. Kaikuččes mugoižes paras oma joudai elektron da pozitivine ion.

Metallad formiruidas kationid, sikš ku niilpäi elektronad lähttas, kudaig metallatomad substancijad formiruidas anionid, konz sadas elektronid.

Anionad da kationad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Vezinikan atomas (kuvan keskuses) üks' proton da üks' elektron oma. Elektronan lähtend andab kationad (kuvan huras), sen-žo aigan elektronan tulend andab anionad (oiktas). Kaks'elektronine pil'v om tulnu vezinikan anionale, sen radius tegese enamb, mi neitraližen atoman radius, mitte ičekät äjan enamb pall'astoittud kationan protonad. Vezinik formiruib vaiše mugoine kation, miččes ei ole elektronid, ika eskai kationiš, miččiš (ei vezinikan kartte) kaik-se jäba üks' vai enamb elektronad, oma üks'-se penemba neitraližid atomoid vai molekuloid, kudambišpäi sünduiba.

Sikš ku protonan elektrotäude ičeze surudes om kohtaine elektronan täutkenke, ka ionan netto-elektronine täude sättub protoniden verdanke ionas minus elektroniden verd siš.

Anion (−) (grek. ἄνω (ánō) — ülähäks) om ion, kudambas elektronid enamba mi protonid, ka se azj andab netto-negativine täude (sikš ku elektronil om negativine täude i protonil om pozitivine täude).

Kation (+) (grek. κατά (katá) — alahaks) om ion, kudambas penemba elektronid mi protonid, ka ned andaba netto-pozitivine täude.

Erasid ližanimid kävutadas ioniden äikerdoitud täutkenke täht. Ozutesikš, ion −2-täutkenke om tetab dianionaks da ion +2-täutkenke om tetab kuti dikation. Cvitterion om neitraline molekul pozitivižen da negativižen täutkidenke erasiš tahoiš molekulan irdpolel.

Tedoavaidusen te[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Ion-sana grekaks ἰόν, ion, znamoičeb mänii (ἰέναι, ienai, mända-sanan nügüdläižen aigan I aktivan particip). Vl. 1834 anglialaine fizikan- da himijantedomez' Faradei Maikl sädi nece termin ümbrikirjutamha sihepäi tundmatoman mänijan nägusen ühten elektrodalpäi toižele vezisubstancijan kal't.[1][2] Faradejale ei olend tetab necen nägusen londuz, no hän tezi: sikš ku metallad segoitaba da lähteba segoiteshe ühtel elektrodal, da uz' metall tuleb segoitesespäi toižen elektrodan päl, ka om eraz substancijan tip, mitte likub segoitesen kal't joksijas, vedajas, ehtatajas materialižes formas üht sijaspäi toižhe.

Harakterižed pirdad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Konz ionad oma gazanvuiččes olendas (lämoi, päivänvauktuz, elektrokibinad i m.e. plazm), niil om korged mahtuz reakcijoile. Gazanvuiččed ionad reagiruiba teravašti täuttud vastališti ionidenke, da sädase neitraližed molekulad vai ionižed solad. Ionad mugažo sädase nozoludes vai substancijan kovas olendas, konz solad reagiruiba segoitajidenke (ozutesikš, vedenke). Sišpäi tuleba ionad segoitajas pit'kemban elonke, ka energijan da entropijan sido toižetase, ionad napriba sirtas toine toižespäi i reagiruiba nozoludenke. Mugomad stabiližed substancijad putuba londuses madaliden temperaturiden olendoiš tobjimalaz. Sen järgeline ozutez om segoitadud soliden ionad merivedes.

Kaikil ionil om täude, sišpäi ne, kaikiden objektoiden kartte:

  • vedaba vastal'žed elektrotäutked ičezennoks (pozitivine negativižennoks da tagazpolin),
  • sirdaba polihe ühtenvuiččen znaman täutkid (mugažo erazvuiččid ičeze väges),
  • likuba traektorijadme, kudamban te kändase da om märitud magnitpöudal.

Elektronan mass om penemb, sen avaruden täutandan ičendad oma lujemba (elektronad oma materialižed lainhed). Sikš miše elektronad märičeba atomoiden da molekuloiden suruz, hot' ne valdoičeba elektronil da niiden suremba. Anionad (ionad negativižen täutkenke) oma suremb maman molekulad vai atomad. Agjahižed elektronad sirdaba polihe toine tošt i ližadaba ionale fizišt surust, sikš ku sen suruz märičese elektroniden pil'vel. Ani mugažo kationad oma penemb maman atomad vai molekulad sen elektroniden pol'ven penemban suruden tagut. Ozutesikš, üks' vezinikan kation om ani elektronita, ka se om penemb lujas maman vezinikan atomad.

Olend olmas londuses[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Ionad oma jogasijaližed londuses da andaba vastuz erazvuiččen fenomeniden täht: Päiväižen vauktusen sü, Man ionosferan olend olmas-ki. Atomoiden muju ičeze ionižes olendas voib erineda rindatades neitraližiden atomoidenke, ka päivänvauktusen absorbcii metalližil ionil andab mujud kalližarvoižile kivile. Veden da ioniden vastamižpaineg om lujas tarbhaine kut anorganižes himijas, muga organižes-ki (biohimii sen ühtes), ozutesikš ohjastai sidoiden erigoitusel energii adenozintrifosfatas (ATF).

Kus ioniden ičendad oma kaikiš nägujembad, ümbrikirjutand andase alleanttud jagusiš; ned sijadase pidusen polendusen fizižen pordhišton mödhe, astronomižes surudespäi mikroskopižhe.

Astronomine olend olmas[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

SN 1572:n (Bragen Tihon) üläuden tähthan jändused, čihodajan plazman ogibal šur. Irdaline päluine ozutadud taivazmaks, se om röntgensädegiden emissii korktan energijan elektronil.

   Päine kirjutuz: Plazm.

Vedetomiden gazanvuiččiden ioniden keraduz, vai eskai täuttud henegiden erasen verdanke gaz nimitase plazmaks. Enamba mi 99.9% Mirun nägujas substancijaspäi voib olda plazman nägus.[3] Se mülüb meiden Päiväine da toižed tähthad, avaruz planetoiden keskes da avaruz tähthiden keskes. Plazm om nellänz' substancijan olend (kovad hibjad, nozoluded, gazad-ki), sikš ku sen ičendad oma toižed materialižkš. Astrofizižes plazmas om tobjimalaz elektroniden da protoniden segoitez (ioniziruidud vezinik).

Homaičendad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  1. Michael Faraday (1791-1867) (video). — BBC.
  2. Onlain etimologine vajehnik.
  3. Plasma, Plasma, Everywhere Science@NASA Headline news, Space Science # 158. September 7, 1999.