Ion

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind

Ion (grek.: ἰόνmänii) — üks'atomine vai äiatomine heneg elektrotäutkenke, kudamb sädase siloi, konz üks' vai enamba elektronad kadodas atomaspäi vai molekulaspäi vai ühtnedas atomha vai molekulha. Ionizacii (ioniden formiruind) voib tehtas korktan temperaturan (lämuden) aigan, elektrokendan vai ionizirujan sädegoičendan painusen al. Sidä vizid, ion om atom vai molekul, kudambas elektroniden ühthine verd ei ole kohtaine protoniden ühthiženke verdanke, i se azj andab atomale pozitivišt vai negativišt elektrotäudet.

Ionad erižikš henegiš vasttasoiš kaikiš substancijan agregatižiš olendoišgazoiš (ozitesikš, atmosferas), nozolusiš (suladusiš da segoitesiš), kristalliš da plazmas (ozutesikš, tähthidenkeskeižes avarudes).

Ionan täude om kerdaine elektronan täutkenke. Vl 1834 Maikl Faradei sädi «ion»-tärtusen da terminan. Tedoides elektrojoksusen painust muiktusiden, mugliden da soliden vezisegoitesihe, Faradei ezimeleti, miše mugoižiden segoitesiden elektrovendmahtuz oli ioniden likundan tagut.

Faradei nimiti kationikš ionad pozitiviženke täutkenke, kudambad likuiba segoitesiš negativižennoks polüsannoks (katodannoks), a anionikš — ionad negativiženke täutkenke, kudambad likuiba pozitivižennoks polüsannoks (anodannoks).

Ionad oma himižešti aktivižed heneged, i sikš ned tarttas reakcijoihe atomoidenke, molekuloidenke da ičekesken. Ionad sündudas segoitesihe elektrolitižen dissociacijan jäl'ghe da determiniruidas elektrolitoiden ičendoid.

Voib säta ionad himižel vai fizižel mahtusel. Himižikš, ku neitraline atom kadotab üht vai enamba elektronad, ka sil om netto-pozitivine täude, i se kuctas kationaks. Ku atom sab elektronid, ka sil om netto-negativine täude, i sidä kuctas anionaks. Ku ion om üks'jäižen atoman formas, ka sidä kuctas atomižeks vai üks'atomižeks ionaks, a ku ionas om kaks' vai enamba atomad, ka sidä kuctas molekulärižeks vai äiatomižeks ionaks.

Substancijan fizižen ionizacijan statjaks, ozutesikš, gazoiš, muga nimitadud «ionparad» sädasoiš ioniden ainastusen tagut. Kaikuččes mugoižes paras oma joudai elektron da pozitivine ion.

Metallad formiruidas kationid, sikš ku niilpäi elektronad lähttas, kudaig metallatomad substancijad formiruidas anionid, konz sadas elektronid.

Anionad da kationad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vezinikan atomas (kuvan keskuses) üks' proton da üks' elektron oma. Elektronan lähtend andab kationad (kuvan huras), sen-žo aigan elektronan tulend andab anionad (oiktas). Kaks'elektronine pil'v om tulnu vezinikan anionale, sen radius tegese enamb, mi neitraližen atoman radius, mitte ičekät äjan enamb pall'astoittud kationan protonad. Vezinik formiruib vaiše mugoine kation, miččes ei ole elektronid, ika eskai kationiš, miččiš (ei vezinikan kartte) kaik-se jädas üks' vai enamb elektronad, oma üks'-se penemba neitraližid atomoid vai molekuloid, kudambišpäi sünduiba.

Sikš ku protonan elektrotäude ičeze surudes om kohtaine elektronan täutkenke, ka ionan netto-elektronine täude sättub protoniden verdanke ionas minus elektroniden verd siš.

Anion (−) (grek. ἄνω (ánō) — ülähäks) om ion, kudambas elektronid enamba mi protonid, ka se azj andab netto-negativine täude (sikš ku elektronil om negativine täude i protonil om pozitivine täude).

Kation (+) (grek. κατά (katá) — alahaks) om ion, kudambas penemba elektronid mi protonid, ka ned anttas netto-pozitivine täude.

Erasid ližanimid kävutadas ioniden äikerdoitud täutkenke täht. Ozutesikš, ion −2-täutkenke om tetab dianionaks da ion +2-täutkenke om tetab kuti dikation. Cvitterion om neitraline molekul pozitiviženke da negativiženke täutkidenke erasiš tahoiš molekulan irdpolel.

Tedoavaidusen te[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ion-sana grekaks ἰόν, ion, znamoičeb mänii (ἰέναι, ienai, mända-sanan nügüdläižen aigan I aktivan particip). Vl 1834 anglialaine fizikan- da himijantedomez' Maikl Faradei sädi nece termin ümbrikirjutamha sihepäi tundmatoman mänijan nägusen ühten elektrodalpäi toižele vezisubstancijan kal't.[1][2] Faradejale ei olend tetab necen nägusen londuz, no hän tezi: sikš ku metallad segoitadas da lähttas segoiteshe ühtel elektrodal, da uz' metall tuleb segoitesespäi toižen elektrodan päl, ka om eraz substancijan toižend, mitte likkub segoitesen kal't joksijas, vedajas, ehtatajas materialižes formas üht sijaspäi toižhe.

Harakterižed pirdad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Konz ionad oma gazanvuiččes olendas (lämoi, päivänvauktuz, elektrokibinad i m.e. plazm), niil om korged mahtuz reakcijoile. Gazanvuiččed ionad reagiruidas teravašti täuttud vastališti ionidenke, da sätas neitraližid molekuloid vai ionižid solid. Ionad sädasoiš nozoludes vai substancijan kovas olendas, konz solad reagiruidas segoitajidenke (ozutesikš, vedenke). Sišpäi tuldas ionad segoitajas hätkembanke elonke, ka energijan da entropijan sido toižetase, ionad napridas sirta toine toižespäi i reagiruidas nozoludenke. Mugomad stabiližed substancijad puttas londuses madaliden temperaturiden olendoiš tobjimalaz. Sen järgeline ozutez om segoitadud soliden ionad merivedes.

Kaikil ionil om täude, sišpäi ne, kaikiden objektoiden kartte:

  • vedadas vastal'žid elektrotäutkid ičezennoks (pozitivine negativižennoks da tagazpolin),
  • sirtas polihe ühtenvuiččen znaman täutkid (mugažo erazvuiččid ičeze väges),
  • likkudas traektorijadme, kudamban te kändase da om märitud magnitkendal.

Elektronan mass om penemb, sen avaruden täutandan ičendad oma lujemba (elektronad oma materialižed lainhed). Sikš miše elektronad märitas atomoiden da molekuloiden suruz, hot' ne valdoitas elektronil da niiden suremba. Anionad (ionad negativiženke täutkenke) oma suremb maman molekulad vai atomad. Agjahižed elektronad sirtas polihe toine tošt i ližatas ionale fizišt surust, sikš ku sen suruz märičese elektroniden pil'vel. Ani mugažo kationad oma penemb maman atomad vai molekulad sen elektroniden pol'ven penemban suruden tagut. Ozutesikš, üks' vezinikan kation om ani elektronita, ka se om penemb lujas maman vezinikan atomad.

Olend olmas londuses[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ionad oma jogasijaližed londuses da andaba vastuz erazvuiččen fenomeniden täht: Päiväižen vauktusen sü, Man ionosferan olend olmas-ki. Atomoiden muju ičeze ionižes olendas voib erineda rindatades neitraližiden atomoidenke, ka päivänvauktusen absorbcii metalližil ionil andab mujud kalližarvoižile kivile. Veden da ioniden vastamižpaineg om lujas tarbhaine kut anorganižes himijas, muga organižes-ki (biohimii sen ühtes), ozutesikš ohjastai sidoiden erigoitusel energii adenozintrifosfatas (ATF).

Kus ioniden ičendad oma kaikiš nägujembad, ümbrikirjutand andase alleanttud jagusiš; ned sijadasoiš pidusen polendusen fizižen pordhišton mödhe, astronomižes surudespäi mikroskopižhe.

Astronomine olend olmas[redaktiruida | redaktiruida purde]

SN 1572:n (Tiho Bragen) üläuden tähthan jändused, čihodajan plazman ogibal šur. Irdaline päluine ozutadud taivazmaks, se om röntgensädegiden emissii korktan energijan elektronil.

   Päine kirjutuz: Plazm.

Vedetomiden gazanvuiččiden ioniden keraduz, vai eskai täuttud henegiden erasenke verdanke gaz nimitase plazmaks. Enamba mi 99.9% Mirun nägujas substancijaspäi voib olda plazman nägus.[3] Se mülüb meiden Päiväine da toižed tähthad, avaruz planetoiden keskes da avaruz tähthiden keskes. Plazm om nellänz' substancijan olend (kovad hibjad, nozoluded, gazad-ki), sikš ku sen ičendad oma toižed materialižkš. Astrofizižes plazmas om tobjimalaz elektroniden da protoniden segoitez (ioniziruidud vezinik).

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Michael Faraday (1791-1867) (video). — BBC (bbc.co.uk). (angl.)
  2. Onlain etimologine vajehnik (etymonline.com). (angl.)
  3. Plasma, Plasma, Everywhere Science@NASA Headline news, Space Science # 158. September 7, 1999. — Science.nasa.gov. (angl.)