Kall'oikahad mäged

Kall'oikahiden mägiden sijaduz kartal

Kall'oikahad mäged (angl.: Rocky Mountains, The Rockies) oma Kordiljerad-mägiden päine mägisel'g Pohjoižamerikas, Kanadan da AÜV:oiden päivlaskmas, kesked 60 da 32 gradusad pohjoišt levedust.

Mäged levitadas 110-480-km šoidul 4830 kilometrad pohjoižespäi suvhesai, pind läz 1 millionad km². Niiden kaikiš pohjoižemb čokkoim sijadase Britanižes Kolumbijas (Kanad), kaikiš suvemb — Nju Meksiko-štatas, AÜV:oiden suvipäivlaskmas. Kanadan Kall'oikahiden mägiden kaikiš korktemb čokkoim om Robson-mägi Britanižes Kolumbijas, 3954 metrad meren pindal päl. AÜV:oiden Kall'oikahiden mägiden kaikiš korktemb čokkoim — Elbert-mägi Kolorados, 4399 metrad.

Kall'oikahad mäged oma londuseližeks röunaks Tünen da Atlantižen valdmeriden basseinoiden keskes. Äjiden jogiden üläagjad oma täs: Missuri, Kolorado, Rio Grande, Sneik da Arkanzas. Mägiden igä om 55 — 80 mln vot. Aigan jokstes, veded da jäžomad sädiba čomaižid alangištoid da mägenpäid sel'gas.

Ristitud tuliba mägiden maha jäl'gmaižen jäaigan lopus. XVIII voz'sadal severz'-se ekspedicijoid paniba ekonomižen otandan kävutamižhe alust. Neniš mägiš oli äi mineraloid da nahkoid.

Kall'oikahad mäged oma harvoin elänzoittud rajon tähäsai (meiden päivil), tiheduz 4 ristitud nellikkilometras. Nügüd' mägiden territorijan tobj pala om kaitud. Rahvahaližed puištod da valdkundan mecad sijadasoiš täs. Äi turistoid ajeleb mägihe. Sile tahoile kožub turizm astkel, al'pinizm, kalatez, mectuz, hihtandsport, snoubord.

Rahvahaline Banff-puišt, Al'bert-provincii, Kanad.

Nimen etimologii

«Kall'oikahad mäged»-nimen (angl.: Rocky Mountains) andoi Pjer Gotje Varenn de la Verandri, kanadalaine edelmatkai franciženke augotižlibundanke. Se oli tehnus hänen ehtatusen jäl'ghe päliči Pierre Jaune-joges (nügüd' Jelloustoun-jogi — «pakuižen kiven jogi») vl 1743 vilukun 1. päiväl. Toine mez', Aleksandr Makkenzi-edelmatkai, ristikoiči mägid vodel 1793. Hän pani «Stoney Mountains»-nimi (Kivekahad mäged). Penemb mi voz'sadas päliči, XIX voz'sadan toižes poles, pördihe ezmäine mägiden nimi.

Geologii

Kall'oikahad mäged oma saudud rugižkivil ičeze pohjoižes palas (pohjoižemb 45:nt parallelid), suves palas — čurukivil, savekahil šoidkivil da mouckivil.

Mägiš om molibdenan, vas'kan, kuldan, hobedan, kivivoin, kivihilen avaroid löudmižsijid, mugažo äimetalližed kivendad oma olmas.

Vulkannägused oma: geizerad, termaližed purtked, manrehkaidused.

Flor da faun

Tundr Kall'oikahiš mägiš, Koloradon rahvahaližes puištos.

Mecad oma kazvišton tobj pala, mägitaig om pohjoižes da pedajikod suves. Mecanröunan üläkorktuz om 1500 m (pohjoine) — 3600 m (suvi), ülemb sidä — al'pižed nitud da igähine lumi.

Nened pud kazdas mecoiš: kuzed, pedajad da pihtad, alemba ned segoitadas koivuidenke da vahtaridenke. Armotomankoiv kazvab arktižes vös. Taigmahudes kazvaba lehtezpud-ki: koiv, topol' da hab. Alangištoiš om stepid.

Korktas mägiš elädas: lumikoza, sangedsar'v bošak, hirv', reboi. Alemba sidä putub vauged jäniš da kojot rajonidme.

Kezalindud oma linduiden tobj pala. Kezal hö söttaba poigaižid neniš mägiš. Kaikenaigašti elädas pakuižpäine tik, meckana da pulon erased erikod.