Pavlovsk (Piter)
Lidnanznam |
Flag |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2023) | 17,775 ristitud |
Pind | 36,79 km² |
Pämez' | Valerii Zibarev (2000—, Валерий Зибарев) |
Telefonkod | +7−812-xxx-xx-xx |
Avtokod | 78, 98, 178, 198 |
Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
- Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.
Pavlovsk (ven.: Па́вловск, suom.: Pauluskoi / Pavlovsk) om Venäman lidn federacijan Piter-subjektan administrativižiden röunoiden südäimes. Se mülüb Puškinan rajonha.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud vl 1777 kuti Pavlovskoje-žilo (ven.: Павловское село), konz Jekaterina II lahjoiči sidä mad ičeze poigale, tulijale Pavel-imperatorale. Žilo sai lidnan statusad vl 1796 Pavlovsk-nimenke. Vozil 1918−1944 lidnan nimi oli Sluck (Vera Sluckaja-revolücionernaižen kanzannimen mödhe).
Pavlovsk šingotase turizmal (pol'tošt millionad ristituid vodes), nahkgalanterejan fabrikal[1] (sumkad da aksessuarad) i kahtel tipografijal.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase Slavänk-jogen randoil, Nevan alangišton hural randpolel. Matkad Piterin rengazavtotehesai om läz 15 km pohjoižhe. Pavlovsk röunatab Puškin-lidnanke lodehes. Pavlovskan puišt (kuz' nellikkilometrad) otab lidnan pohjoižpäivnouzmpol't.
Pavlovsk-raudtestancii sijadase Puškin-lidnan röunal. Raudtesarak om Pavlovskan jäl'ghe, i tulijad Piterišpäi jonused ajadas Suren Uz'lidnan vai Vitebskan raudteidme. Matkad Pavlovsk-raudtestancijaspäi Vitebskan päraudtestancijhasai om 25 km pohjoižhe.
Tobmuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Municipaližen ühtnikan pämez' om Pavlovsk-lidnan Municipaližen nevondkundan ezimez'. Lidnan Sijaližen administracijan pämez' om Alla Kozlova vn 2019 redukuspäi. Edeline administracijan pämez' om Mihail Sizrancev (Михаил Сызранцев), radoi edel vn 2019 redukud.
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 16 087 ristitud. Kaik 16 792 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 23 tuhad eläjid vl 1935 i 24..25 tuhad eläjid vll 1979−1998 (25 500 rist. vl 1989), sid' vajehtihe lidnan röunoid.
Ortodoksižen hristanuskondan seičeme pühäpertid[2] oma letud lidnas: ph. Mikulai-čudonsädajan päjumalanpert', nell' jumalanpertid i kaks' časounäd. Lüteranine pühäpert' om saudud.
Regionidenkeskeine reabilitacine keskuz (kolledž) personoiden täht kulemižen problemoidenke[3] om lidnan professionaližen opendusen aluzkundaks.
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]-
Pavlovskan pert'kulu (2013)
-
Ph. Mikulai-čudonsädajan päjumalanpert', vn 2011 nägu
-
Mariental'-puišt vl 2014
-
BIP-lidnuz (2014)
-
Pavlovsk-päraudtestancijan sauvuz vl 2013
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Pavlovskan nahkgalanterejan fabrikan sait (fabrika-pkf.ru). (angl.)
- ↑ Pavlovskan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
- ↑ Regionidenkeskeižen keskusen (kolledžan) sait (mcr.spb.ru). (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Pavlovsk (Piter) Vikiaitas |
Piter |
||
---|---|---|
Rajonad: |
Admiralteiskii | Frunzen | Kalininan | Keskuzrajon | Kirovan | Kolpinon | Krasnogvardeiskii | Krasnosel'skii | Kronštadtan | Kurortan | Merenrandaine | Moskvan | Nevan | Petrodvorecan | Petrogradan | Puškinan | Vasileostrovskii | Viipurin | |
Lidnad: |
Kolpino | Krasnoje Selo | Kronštadt | Lomonosov | Pavlovsk | Petergof | Puškin | Sestroreck | Zelenogorsk |