Kronštadt

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Kronštadt
Кронштадт
 Lidnanznam
Coat of Arms of Kronshtadt (St Petersburg).png
 Flag
Flag of Kronshtadt (St Petersburg).png
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2018) 44 401 ristitud
Pind 19,35 km²
KronštadtКронштадт
Pämez' Natal'ja Čašina
(sügüz'ku 2 014—)
Telefonkod +7-812-xxx-xx-xx
Avtokod 78, 98, 178, 198
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Kronštadt (ven.: Кронштадт) om Venäman lidn da meriport Piterin lidnan röunoiden südäimes. Se om Kronštadtan rajonan üks'jäine eländpunkt.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Petr I pani eländpunktan alust vl 1704 kuti Kronšlot-lidnuz da torguindport läz Kotlin-sart. Vl 1723 hän-žo pani puižen Kronštadt-lidnusen alust Kotlin-sarel da nimiti lidnad uden lidnusen mödhe. 1720-nzil vozil lidn tegihe Baltijan sodamerilaivišton bazaks. Vl 1824 lidn eli läbi sur'vedes, läz kaiked sauvused oliba muretud, i 19. voz'sadal sauvoihe kivišt lidnust, kudamban pertid da seinän jändused oma kaičenus tähäsai. Sauvoihe da udessündutihe äiluguižid fortoid-ki randištol 20. voz'sadan augotišhesai, ned oliba ühtenzoittud raudtel vedamha šlibakoid 1980-nzihe vozihesai.

Toižen mail'man sodan aigan Kronštadt eli blokadas läbi, ei ole anastadud nacistoil. Vspäi 1996 avaitihe lidnad verazmalaižiden täht.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase Suomen lahten Kotlin-saren päivnouzmaižes poles, putkotadud mahusel. Ühtenzoitase avtotel lidnan toižidenke rajonidenke Piterin dambadme.

Kronštadtan klimat sättub meren lämudenke i tulleikahamb mi Piterin keskuzpalas. Heinkun lämuz +18,1 C°, vilukun i uhokun −6 C°.

Eläjad da ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 43 005 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt oli vl 1863 (48,4 tuh. rist.) i vl 1989 (45 053 eläjad). Ortodoksižen hristanuskondan kaks' päjumalanpertid om lidnas: Ph. Mikulai-čudonsädajan Meripühäpert' (1903−1913) i Vladimiran Jumalanmaman päjumalanpert' (1875−1879).

Ižandusen päsarakod oma laivoiden kohenduz i sömtegimišt. Avtobusad oma kundaližeks transportaks lidnan südäimes. Avtobusad-žo ajeltas Lomonosov-lidnha da Staraja Derevnä-metrostancijhasai.

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]