Kronštadt

Kronštadt
Кронштадт
Lidnanznam;	Flag;
Valdkund	Venäma
Eläjiden lugu (2023)	44,414 ristitud
Pind	19,35 km²
Pämez'	Natal'ja Čašina; (sügüz'ku 2014—)
Telefonkod	+7−812-xxx-xx-xx
Avtokod	78, 98, 178, 198
Aigvö	UTC+3 (MSK+0)

Kronštadt (ven.: Кроншта́дт, suom.: Kronstadt) om Venäman lidn da meriport Piterin lidnan röunoiden südäimes. Se om Kronštadtan rajonan üks'jäine eländpunkt.

Istorii[vajehta | vajehtada lähte]

Petr I pani eländpunktan alust vl 1704 kuti Kronšlot-lidnuz da torguindport läz Kotlin-sart. Vl 1723 hän-žo pani puižen Kronštadt-lidnusen alust Kotlin-sarel da nimiti lidnad uden lidnusen mödhe. 1720-nzil vozil lidn tegihe Baltijan sodamerilaivišton bazaks. Vl 1824 lidn eli läbi sur'vedes, läz kaiked sauvused oliba muretud, i 19. voz'sadal sauvoihe kivišt lidnust, kudamban pertid da seinän jändused oma kaičenus tähäsai. Saudihe da udessündutihe äiluguižid fortoid-ki randištol 20. voz'sadan augotišhesai, ned oliba ühtenzoittud raudtel vedamha šlibakoid 1980-nzihe vozihesai.

Toižen mail'man sodan aigan Kronštadt eli blokadas läbi, ei ole anastadud nacistoil. Vspäi 1996 avaitihe lidnad verazmalaižiden täht.

Kronštadtan ižandusen päsarakod oma laivoiden kohenduz^[1] i sömtegimišt. Konteineroiden Mobi Dik-meriport radab. Eläjiden znamasine pala radab Piteriš.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada lähte]

Lidn sijadase Suomen lahten Kotlin-saren päivnouzmaižes poles, putkotadud mahusel. Ühtenzoitase avtotel Piterin toižidenke rajonidenke dambadme.

Kronštadtan klimat sättub meren lämudenke i tulleikahamb mi Piterin keskuzpalas. Voden keskmäine lämuz om +6 C°, kezakun-elokun +16..+19 C°, tal'vkun-uhokun −2..−6 C°.

Eläjad[vajehta | vajehtada lähte]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 43 005 ristitud. Kaik 44 477 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb ristitišt oli vl 1863 (48,4 tuh. rist.) i vl 1989 (45 053 eläjad).

Ortodoksižen hristanuskondan ühesatoštkümne pühäpertid^[2] oma kaičenus i saudud lidnas: ph. Mikulai-čudonsädajan meripäjumalanpert' (1903−1913), Vladimiran Jumalanmaman päjumalanpert' (1875−1879), nell' jumalanpertid, seičeme kodijumalanpertid, kuz' časounäd. Niiden ližaks ph. Ondrijan-ezikuctud päjumalanpert', kuz' jumalanpertid i časoun' ei ole kaičenus.

Sodamerilaivišton openduzkeskuz om lidnan professionaližen opendusen aluzkundaks.

Municipaližen ühtnikan pämez' tegeb municipaližen nevondkundan ezimehen velgusidme. Sijaližen Administracijan pämez' om Aleksandr Martemjanov vspäi 2023.

Transport[vajehta | vajehtada lähte]

Avtobusad oma kundaližeks transportaks lidnan südäimes. Avtobusad-žo ajeltas Lomonosov-lidnha (vspäi 2011) da Staraja Derevnä-metrostancijhasai. Lidn ühtenzoitase kontinentanke Rengazavtotel ümbri Piteriš.

Galerei[vajehta | vajehtada lähte]

Lidnan administracijan sauvuz (2015)
Ph. Mikulai-čudonsädajan meripäjumalanpert', vn 2015 nägu
Meritegimen kontor vl 2013
Norišton pert'kulu (2014)
Merivaldmad (2012)

Homaičendad[vajehta | vajehtada lähte]

↑ Kronštadtan meritegimen sait (kmolz.ru). (ven.)
↑ Kronštadtan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)

Irdkosketused[vajehta | vajehtada lähte]

Kronštadt Vikiaitas

[1] Kronštadtan meritegimen sait (kmolz.ru). (ven.)

[2] Kronštadtan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)

[1]

[2]

L • D • R Piter
Rajonad:	Admiralteiskii \| Frunzen \| Kalininan \| Keskuzrajon \| Kirovan \| Kolpinon \| Krasnogvardeiskii \| Krasnosel'skii \| Kronštadtan \| Kurortan \| Merenrandaine \| Moskvan \| Nevan \| Petrodvorecan \| Petrogradan \| Puškinan \| Vasileostrovskii \| Viipurin
Lidnad:	Kolpino \| Krasnoje Selo \| Kronštadt \| Lomonosov \| Pavlovsk \| Petergof \| Puškin \| Sestroreck \| Zelenogorsk