Ris

Ris
Risan Oryza sativa-erik
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Üksidülehtesižed (Monocotyledoneae) Kund: Tähkänikoižed (Poales) Sugukund: Tähkheinäd (Poaceae) Heim: Ris
Latinankel'ne nimi
Orýza L., 1753
Areal
Keskmäine satuz regionidme vl 2000
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 41975 NCBI 4527

Ris (latin.: Oryza) om üks'voččiden i äivoččiden heinäsižiden kazmusiden heim. Kogoneb kahesatoštkümnes erikospäi. Mülütadas Tähkheiniden sugukundha.

Etimologii

Heimon latinine oryza-nimituz sündui amuižgrekan ὄρυζα orisa-sanaspäi, se libui sanskritan vrihi-sanaspäi. Ris-nimituz tuli Venämaha evropan kelišpäi (saks.: Reis, alam.: rijs) 19. voz'sadan lopus, edel sidä nimitihe «saracinan jüväks».

Kazvatand

Kul'tivirudas risad läz ühesad tuhad vozid Päivnouzmaižes Azijas i kaks'..koume tuhad vozid Afrikan Niger-jogen randoil. Planetan ristitišton enamba pol't sötlese risal, sidä kesken nened järedad valdkundad: Kitai, Indii, Indonezii, Bangladeš, Vjetnam (se videnik obrädi risvillän 547 mln tonnoid vl 2016). Maižanduseline Oryza sativa-erik om heimon tipine. Risan otand kul'turha tegihe koumes erigoittud keskuses, niišpäi joga oti ičeze erikod: Päivnouzmaine Azii (Oryza sativa), Suviazii (Oryza nivara), Nigeran randad (Oryza glaberrima). Nügüd'aigan azijalaižed erikod vajehtiba endemižen risan erikod Afrikan maižanduses läz täuzin. Keskmäine satusenmär om 60 centnerad gektaraspäi (oleleb 150-ki), i voib kazvatada risad severz'-se kerdoid vodes lämän klimatan tagut.

Ris küzub kazvatamižen arvoimižid, voib pölištuda halaspäi. Sokazmuz, navedib vet lujas, ištutadas taimnid ani vedhe, i muga kazvab, tarkoikti lapakoiktal pöudol. Vezi kaičeb liigad insoläcijad vaste i päzutab rujoheinišpäi. Semned idüdas +10..+12 C° lämudel. Seikh kazvab pol'tošt metrhasai kortte. Kuivatas pöudod vaiše obrädindan aigale. Lugetas, miše pöudon mahuz sab täizöižid heretusid veden vajehtusenke, ka ei piida niiden speciališt ližadust.

Kävutand

Kävutadas risan villäd surmäks i jauhoks sömhä, se om leibän sijas Azijan maiš. Tehtas alkogoližid jomid risan villäspäi. Sadas void risan idüišpäi. Ottas jättud seikhid ol'geks. Ol'g mäneb bumagan i kartonan tehmižhe, veroližen tatamin pehmed täutim. Jändused risan ümbriradmižespäi oma čomaks sötkeks kodilinduiden i kabjživatišton täht.

Heimon erikod

Jagadas heimon erikoid nelläks sekcijaks.

• Australiensis-sekcii

Oryza australiensis Domin

• Brachyantha-sekcii

Oryza brachyantha A.Chev. & Roehr.

• Oryza-sekcii

• ser. Latifoliae

Oryza eichingeri Peter

Oryza grandiglumis Döll, Prodoehl

Oryza latifolia Desv.

Oryza minuta J.Presl

Oryza officinalis Wall.

Oryza punctata Kotschy ex Steud.

• ser. Oryza

Oryza barthii A.Chev.

Oryza glaberrima Steud. — Afrikanine ris

Oryza longistaminata A.Chev. & Roehr.

Oryza rufipogon Griff.

Oryza sativa L. (tipine erik)

• Padia-sekcii

• ser. Meyerianae

Oryza meyeriana Zoll. & Moritzi, Baill.

Oryza neocaledonica Morat — Udenkaledonine ris

• ser. Ridleyanae

Oryza longiglumis Jansen

Oryza ridleyi Hook.f.

• ser. Schlechterianae

Oryza schlechteri Pilg.