Ris

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Ris
Ris
Risan Oryza sativa-erik
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Üksidülehtesižed (Monocotyledoneae)
Kund: Tähkänikoižed (Poales)
Sugukund: Tähkheinäd (Poaceae)
Heim: Ris
Latinankel'ne nimi
Orýza L., 1753
Areal
Image
Keskmäine satuz regionidme vl 2000

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 41975
NCBI 4527

Ris (latin.: Oryza) om üks'voččiden i äivoččiden heinäsižiden kazmusiden heim. Kogoneb 18 erikospäi. Mülütadas Tähkheiniden sugukundha.

Etimologii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Heimon latinine oryza-nimituz sündui amuižgrekan ὄρυζα orisa-sanaspäi, se libui sanskritan vrihi-sanaspäi. Ris-nimituz tuli Venämaha evropan kelišpäi (saks.: Reis, alam.: rijs) 19. voz'sadan lopus, edel sidä nimitihe «saracinan jüväks».

Kazvatand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kul'tivirudas risad läz 9 tuhad vozid Päivnouzmaižes Azijas i 2..3 tuhad vozid Afrikan Niger-jogen randoil. Planetan ristitišton enamba pol't sötlese risal, sidä kesken nened järedad valdkundad: Kitai, Indii, Indonezii, Bangladeš, Vjetnam (se videnik obrädi risvillän 547 mln tonnoid vl 2016). Maižanduseline Oryza sativa-erik om heimon tipine. Risan otand kul'turha tegihe koumes erigoittud keskuses, niišpäi joga oti ičeze erikod: Päivnouzmaine Azii (Oryza sativa), Suviazii (Oryza nivara), Nigeran randad (Oryza glaberrima). Nügüd'aigan azijalaižed erikod vajehtiba endemižen risan erikod Afrikan maižanduses läz täuzin. Keskmäine satusenmär om 60 centnerad gektaraspäi (oleleb 150-ki), i voib kazvatada risad severz'-se kerdoid vodes lämän klimatan tagut.

Ris küzub kazvatamižen arvoimižid, voib pölištuda halaspäi. Sokazmuz, navedib vet lujas, ištutadas taimnid ani vedhe, i muga kazvab, tarkoikti lapakoiktal pöudol. Vezi kaičeb liigad insoläcijad vaste i päzutab rujoheinišpäi. Semned idüdas +10..+12 C° lämudel. Seikh kazvab pol'tošt metrhasai kortte. Kuivatas pöudod vaiše obrädindan aigale.

Kävutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kävutadas risan villäd surmäks i jauhoks sömhä, se om leibän sijas Azijan maiš. Tehtas alkogoližid jomid risan villäspäi. Sadas void risan idüišpäi. Ottas jättud seikhid ol'geks. Ol'g mäneb bumagan i kartonan tehmižhe, veroližen tatamin pehmed täutim. Jändused risan ümbriradmižespäi oma čoma söte kodilinduiden i kabjživatišton täht.

Heimon erikod[redaktiruida | redaktiruida purde]

Jagadas heimon erikoid nelläks sekcijaks.

  • Australiensis-sekcii
Oryza australiensis Domin
  • Brachyantha-sekcii
Oryza brachyantha A.Chev. & Roehr.
  • Oryza-sekcii
  • ser. Latifoliae
Oryza eichingeri Peter
Oryza grandiglumis Döll, Prodoehl
Oryza latifolia Desv.
Oryza minuta J.Presl
Oryza officinalis Wall.
Oryza punctata Kotschy ex Steud.
  • ser. Oryza
Oryza barthii A.Chev.
Oryza glaberrima Steud.Afrikanine ris
Oryza longistaminata A.Chev. & Roehr.
Oryza rufipogon Griff.
Oryza sativa L. (tipine erik)
  • Padia-sekcii
  • ser. Meyerianae
Oryza meyeriana Zoll. & Moritzi, Baill.
Oryza neocaledonica MoratUdenkaledonine ris
  • ser. Ridleyanae
Oryza longiglumis Jansen
Oryza ridleyi Hook.f.
  • ser. Schlechterianae
Oryza schlechteri Pilg.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]