Sizran'
| Lidnanznam | Flag |
| Valdkund | Venäma |
| Eläjiden lugu (2025) | 159,587 ristitud |
| Pind | 117 km² |
| Pämez' | Anatolii Lukijenko (reduku 2021—) |
| Telefonkod | +7−8464-xxx-xxx |
| Avtokod | 63, 163 |
| Aigvö | UTC+4 (MSK+1) |
Sizran' (ven.: Сы́зрань) om Venäman lidn da lidnümbrik Samaran agjan päivlaskmas. Se om agjan koumanz' surtte lidn, järed raudtesol'm, om Sizranin rajonan administrativižeks keskuseks mugažo (ei mülü rajonha).
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Eländpunktan aluz om pandud vl 1683 Suren Petran käskön mödhe kuti Sizran-lidnuz (möhemba Sizranin kreml') kaičemha Venäman päivnouzmašt röunad. Nimitihe jogen mödhe (ende Сызра́н, nüg. Sizrank-jogi, ven.: Сы́зранка i Сызра́нка 168 km pitte, Volgan oiged ližajogi). Lidnuz sai lidnan statusad vl 1796.
Luja lämoipalo oli tehnus lidnas vl 1906, pölištui enamba tuhad ristituid.
1920-nzil vozil Sizran' putui NSTÜ:n kahtele sijale kivivoin samiženke, Bakun jäl'ghe.
Sizranin tegimišton päsarakod oma kivivoin ümbriradmine, energetik- i transportmašiništon tehmine, peniden jüguavtoiden i avtodetaliden pästand, sauvond, söndtavaroiden tegimed.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Lidn sijadase ümbärdajan rajonan suves, Volgan oiktal randal (Saratovan vezivaradim), 50 m valdmeren pindan päl keskmäižel korktusel. Sizrank-jogi lankteb Volgha lidnas.
Matkad Samarhasai om 137 km päivnouzmha ülüižele, 191 km avtotedme. Lähembaine Oktäbr'sk-lidn vedase pidust' vezivaradimen randad ani päivnouzmha Sizranilpäi.
Lidnümbrikon londuseližed varad oma palab šoidkivi, fosforitad, lete, čurukivi, reskvezi.
Tobmuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kaik koume žilod mülüdas lidnümbrikho Sizranin ližaks, niiden ühthine ristitišt om 808 eläjad (2010): Jelizarovo (201 rist. vl 2010), Kašpir (607 rist. vl 2010) i Fomkan Sadud (ven.: Фомкины Сады, kaikenaigaižeta ristitištota vl 2010). Lidnümbrikon pind om 136,06 km².
Edeline lidnümbrikon pämez' om Nikolai Lädin (kül'mku 2013 — eloku 2021).
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vl 1913 lidnan eläjiden lugu oli 43 600 ristituid. Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 178 750 ristitud, vn 2021 — 165 725 ristitud. Kaik 173 260 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 188 107 ristitud vl 2002.
Rahvahad (enamba 0,5 % vl 2010): venälaižed — 84,0 %, totarlaižed — 5,0 %, ukrainalaižed — 1,0 %, armenijalaižed — 0,9 %, mordvinalaižed — 0,8 %, čuvašalaižed — 0,6 %, toižed rahvahad — 1,9 %, rahvahuden ozutandata — 5,8 %.
Ortodoksižen hristanuskondan kaks'kümne kaks' pühäpertid[1] oma kaičenus i saudud lidnas: kaks' päjumalanpertid (Hristan Raštvoiden i Jumalanmaman Kazanin jumalaižen), kahesatoštkümne jumalanpertid (sidä kesken koume Voznesen'jen mez'jumalankodiš), časoun' i vanhuskolaižiden loičendpert'. Mugažo Azan-pühäpert' om islamanuskojiden täht.
Openduz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lapsiden opendusen aluzkundad oma päivkodid, keskškolad.
Kaik nell' professionaližen keskopendusen aluzkundad oma avaitud lidnas (kaik oma kolledžad): medgumanitarine[2], politehnine[3], gubernine[4], čomamahtoiden i kul'turan[5]. Mugažo om üläopendusen aluzkundoiden viž filialad: koume Samaran i üks' Tol'jattin universitetad, üläškol lendajiden täht (Voronežan akademijan filial).
Transport
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Avtobusad da taksid oma kundaližeks transportaks lidnan südäimes. Jogilaivad (kezaaigan) i ezilidnelektrojonused üntenzoittas lidnad Samaranke.
Jonused ajadas lidnaspäi kudhe polehe raudteidme. Jogistancii i jogijüguport oma lidnan randal.
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Jumalanmaman Kazanin jumalaižen päjumalanpert', vn 2014 nägu
- Sizranin Kremlin palad, vn 2016 nägu: Spasan čuhunduz i jumalanpert' (huralpäi), Hristan Raštvoiden päjumalanpert' (1717)
- Sizranin kivivoin ümbriradai tegim vl 2011
- «Sizrangruzavto»-edheotand vl 2012
- Sizranin LEK vl 2010
- Sizranin medkolledž (2009, ende «Batum»-adivpert' i päjumalanpertin laukad)
- Dramteatr A.N. Tolstoin nimed (vn 2008 olend)
- Sizran' Gorod -raudtestancii vl 2014
- Sizran' 1 -päraudtestancii vl 2008
Tetabad sündnuded
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Ivan Demidov (sünd. 1963) — Venäman TV-vedai, TV-prodüser, kinorežissör i politikanmez'.
- Sergei Grigorjev (1875−1953) — oli Venälaižen imperijan i Nevondkundaližen Ühtištusen prozan kirjutai lapsiden i norišton täht.
- Aleksandr Peskov (sünd. 1965) — Nevondkundaližen Ühtištusen i Venäman teatran da kinon akt'or.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Sizranin pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
- ↑ Sizranin medgumanitarižen kolledžan sait (medgum.ru). (ven.)
- ↑ Sizranin politehnižen kolledžan sait (spk.minobr63.ru). (ven.)
- ↑ Sizranin gubernižen kolledžan sait (gksyzran.ru). (ven.)
- ↑ Sizranin čomamahtoiden i kul'turan kolledžan sait (szr-coll-isk.ru). (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Municipaližen «Sizran'-lidnümbrik»-ühtnikan oficialine sait (adm.syzran.ru). (ven.)
- Lidnümbrikon Duman sait (syzran.samgd.ru) Samaran Gubernijan Duman oficialižel portalal. (ven.)
| Sizran' Vikiaitas |
| Samaran agjan lidnad | ||
| Čapajevsk | Kinel' | Neftegorsk | Novokuibiševsk | Oktäbr'sk | Otradnii | Pohvistnevo | Samar | Sizran' | Žigulövsk | Tol'jatti | ||
