Mine sisu juurde

Bogorodick

Vikipedii-späi
Bogorodick
Богородицк
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2021) 29,560 ristitud
Pind 26,9 km²
Bogorodick Богородицк
Pämez' Natal'ja Zenkina
(reduku 2017—)
Telefonkod +7−48 761-xx-xxx
Avtokod 71
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Bogorodick (ven.: Богоро́дицк) om Venäman lidn da lidnankund Tulan agjan keskuzpalan suvipäivnouzmas. Se om agjan kahesanz' lidn eläjiden lugun mödhe, Bogorodickan rajonan administrativine keskuz.

Eländpunktan aluz om pandud vl 1663 kuti puine Bogorodickoi-lidnuz sodapostan sijas, kaiči Venäman röunad. Nimitaškanzihe nügüdläižikš 18. voz'sadal. Kätihe lidnad Bogorodickoje-žiloks vl 1763, sid' slabadaks vl 1768. Oli Jekaterina II-imperatornaižen personaližeks volostikš vspäi 1765, hänen illegitimine Aleksei Bobrinskii-poig eli lidnas hätken. Bobrinskii-grafoiden usadib peizažpuištonke om saudud lidnusen sijas vll 1771−1784. Bogorodick sai makundan lidnan oficiališt statusad vl 1777. «Moskv — Jelec»-raudtekeskust läbiti lidnad 1870-nzil vozil. Toižen mail'man sodan aigan lidn oli okkupiruidud nacistoil (15. kül'mku — 15. tal'vku 1941), sen kaks' koumandest oli pandud mantazole. Vl 2005 mülütihe lähišt lidnanvuittušt Ždankovskii-žilod lidnha mikrorajonaks.

Bogorodick šingotase ladimiden tegimil (rezistorad da lämuzdiodad, märičemižladimed, kuivadimed, fumigatorad) i polimertegesiden edheotandal torvveimiden täht. Tehnohimižiden tegesiden tegim radoi vhesai 2010, pästi ratud materialiden kristalloid i lazerad niidenke.

Geografijan andmused

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Lidn sijadase rajonan pohjoižröunanno, Upört-jogen üläjoksmusen molembil randoil (ven.: Упёрта 63 km pitte, Okan oigedpol'ne bassein), 220 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Regulärine pertišt om jogen oiktal randal, uit puištonke oma saudud lidnan keskuzpalas i pohjoižpäivnouzmas.

Matkad Tulhasai om 57 km lodeheze orhal, 67 km avtotel vai 80 km raudtel. Lähembaižed lidnad oma Kirejevsk, Uzlovai i Donskoi 25..30 km pohjoižpolehe. Ždank-raudtestancii (ven. Жданка) radab lidnan lodehes vspäi 1874, nimitihe suvipäivnouzmaižen külän mödhe, stancijan nimi oli Bogorodick vhesai 1904. «Don»-avtote (M4-trass) mäneb lidnan päivlaskmadme, sen maksline ümbärte om saudud severziš-se kilometriš päivlaskmaižemb.

Bogorodick om lidnankundan üks'jäižeks eländpunktaks. Lidnankundan pind — 26,90 nellikkilometrad.

Vl 1897 lidnan ristitišt oli 4 800 eläjad, vl 1939 — 13 194 eläjad. Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 31 897 ristitud, rajonan koume videndest, vn 2021 — 29 560 ristitud. Kaik 31 263 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 32..34 tuhad eläjid vll 1979−2001 i 2006 (34 tuh. rist. vl 1992).

Ortodoksižen hristanuskondan kuz' pühäpertid[1] oma kaičenus i saudud lidnas: Emäganpäivän päjumalanpert' (om saudud vll 1831−1837), jumalanpert', kodijumalanpert', koume časounäd. Niiden ližaks Eläban Eziauguižen Stroican päjumalanpert' (letihe vll 1816−1821) ei ole kaičenus, oli vhesai 1939.

Lapsiden opendusen aluzkundad oma severz'-se päivkodid, keskškolad. Professionaližen opendusen aluzkundad oma Bogorodickan politehnine kolledž[2] i Bogorodickan maižanduzkolledž[3].

  1. Bogorodickan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
  2. Bogorodickan politehnižen kolledžan sait (bpk.com.ru). (ven.)
  3. Bogorodickan maižanduzkolledžan sait (sxkb.ru). (ven.)



Tulan agjan lidnad
Aleksin | Belöv | Bogorodick | Bolohovo | Čekalin | Donskoi | Jasnogorsk | Jefremov | Kimovsk | Kirejevsk | Lipki | Novomoskovsk | Plavsk | Sovetsk | Suvorov | Ščokino | Tul | Uzlovai | Venöv