Bogorodick

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Bogorodick
Богородицк
 Lidnanznam
Coat of Arms of Bogoroditsk (Tula oblast).png
 Flag
Flag of Bogoroditsk (Tula oblast).png
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2018) 31 139 ristitud
Pind 26,9 km²
Bogorodick Богородицк
Pämez' Natal'ja Zenkina
(reduku 2 017—)
Telefonkod +7-48 761-xx-xxx
Avtokod 71
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Bogorodick (ven.: Богоро́дицк) om Venäman lidn da lidnankund Tulan agjan keskuzpalan suvipäivnouzmas. Se om agjan kahesanz' lidn eläjiden lugun mödhe, Bogorodickan rajonan administrativine keskuz.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Eländpunktan aluz om pandud vl 1663 kuti puine Bogorodickoi-lidnuz sodapostan sijas, kaiči Venäman röunad. Nimitaškanzihe nügüdläižikš 18. voz'sadal. Kätihe lidnad Bogorodickoje-žiloks vl 1763, sid' slabadaks vl 1768. Oli Jekaterina II-imperatornaižen personaližeks volostikš vspäi 1765, hänen illegitimine Aleksei Bobrinskii-poig eli lidnas hätken. Bobrinskii-grafoiden usadib peizažpuištonke om saudud lidnusen sijas vll 1771−1784. Bogorodick sai makundan lidnan oficiališt statusad vl 1777. «Moskv — Jelec»-raudtekeskust läbiti lidnad 1870-nzil vozil. Toižen mail'man sodan aigan lidn oli okkupiruidud nacistoil (15. kül'mku — 15. tal'vku 1941), sen kaks' koumandest oli pandud mantazole.

Bogorodick šingotase ladimiden tegimil (rezistorad da lämuzdiodad, märičemižladimed, kuivadimed, fumigatorad) i polimertegesiden edheotandal torvveimiden täht. Tehnohimižiden tegesiden tegim radoi vhesai 2010, pästi ratud materialiden kristalloid i lazerad niidenke.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase rajonan pohjoižröunanno, Upört-jogen üläjoksmusen molembil randoil (ven.: Упёрта 63 km pitte, Okan oigedpol'ne bassein), 220 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Regulärine pertišt om jogen oiktal randal, uit puištonke oma saudud lidnan keskuzpalas i pohjoižpäivnouzmas. Matkad Tulhasai om 57 km lodeheze orhal, 67 km avtotel vai 80 km raudtel. Lähembaižed lidnad oma Kirejevsk, Uzlovai i Donskoi 25..30 km pohjoižpolehe. Ždank-raudtestancii (ven. Жданка) radab lidnan lodehes vspäi 1874, nimitihe suvipäivnouzmaižen külän mödhe, stancijan nimi oli Bogorodick vhesai 1904. «Don»-avtote (M4-trass) mäneb lidnan päivlaskmadme, sen maksline ümbärte om saudud severziš-se kilometriš päivlaskmaižemb.

Bogorodick om lidnankundan üks'jäine eländpunkt. Lidnankundan pind — 26,90 km².

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 1897 lidnan ristitišt oli 4 800 eläjad, vl 1939 — 13 194 eläjad. Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 31 897 ristitud, rajonan koume videndest. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 32..34 tuhad eläjid vll 1979−2001 i 2006 (34 tuh. rist. vl 1992). Ortodoksižen hristanuskondan Emäganpäivän päjumalanpert' (om saudud vll 1831−1837), kaks' jumalanpertid i koume časounäd[1] oma olmas lidnas.

Professionaližen opendusen aluzkundad oma Bogorodickan politehnine kolledž[2] i Bogorodickan maižanduzkolledž.[3]

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Bogorodickan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
  2. Bogorodickan politehnižen kolledžan sait (bpk.com.ru). (ven.)
  3. Bogorodickan maižanduzkolledžan sait (sxkb.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]



Tulan agjan lidnad
Aleksin | Belöv | Bogorodick | Bolohovo | Čekalin | Donskoi | Jasnogorsk | Jefremov | Kimovsk | Kirejevsk | Lipki | Novomoskovsk | Plavsk | Sovetsk | Suvorov | Ščokino | Tul | Uzlovai | Venöv