Čagodoščan rajon

Vikipedii-späi
Čagodoščan rajon
Чагодощенский район
Znam
Flag
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Čagod
Eläjiden lugu (2015) 12,823 ristitud
Pind 2,408,63 km²
Čagodoščan rajon Чагодощенский район

Čagodoščan rajon (ven.: Чагодощенский район) om rajon Vologdan agjas.

Administrativine keskuz om Čagod-žilo (rajonan ristitišton pol'). Se sijadase 326 kilometras Vologdaspäi, 340 km Piterišpäi da 380 km Sures Uz'lidnaspäi.

Istorii[vajehta | vajehtada tekst]

Rajonan aluz om pandud vl 1927 elokun 1. päiväl Leningradan agjan Čerepovecan ümbrikho Üläčagodoščan rajon-nimenke. Vl 1930 heinkun 23. päiväl heitihe ümbrikod, i vhesai 1937 rajon mülüi Leningradan agjaha kuti administrativine ühtnik. Vs 1937 sügüz'kun 23. päiväspäi mülüb Vologdan agjaha nügüdläižen nimenke. Rajon om olmas nügüdläižiš röunoiš vspäi 1965.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada tekst]

Čagodoščan rajon om kaikiš päivlaskmaižemb Vologdan agjan taho. Pind — 2 408,63 km² (kaikiš penemb rajon agjas), sidä kesken segoitadud mec otab nell' videndest (2080 nellikkilometrad). Rajonan piduz pohjoižespäi suvhe — 60 km, päivlaskmaspäi päivnouzmha — 68 km.

Om röunoid 5 Venäman rajonanke:

Rajon sijadase Čagodošč- (Čagod) da Kobož-jogiden basseinoiš. Nene joged oma Molog-jogen hurad ližajoged. Joksijad rajonas Čagodošč-jogen päližajoged: Gorün, Smerdomk, Lid', Pes' (Ratc-ližajogenke) da Vnin. Kobož-jogen ližajoged: Vauged (ülä- da alaližajoged), Must, Veuč. Kaik joged mülüdas Volgan (Kaspijan meren) basseinha. Enamba 20 järved om rajonan tahoiš. Kaikiš surembad niišpäi oma Must-, Siglin-, Uglič- da Konevo-järved.

Reljef om tazo, alangoikaz da sokaz läz joga sijal.

Londuseližed varad oma turbaz, raudkivend, sauvondmaterialad (letked, mouckivi), mec, reskvezi.

Vs 2015 kül'mkun 25. päiväspäi rajonan territorii alajagase 4 municipaližhe ühtnikha: 2 lidnkundha da 2 küläkundha.

Tobmuz[vajehta | vajehtada tekst]

Vs 2012 keväz'kun 4. päiväspäi Aleksandr Kosönkov radab rajonan da sen administracijan pämehen. Hänen valdatusiden strok om viž vot. Kaks' rajonan varapämest da üks' abunik oma hänele abhu. 2 ohjandust da 9 palakundad alištudas rajonan administracijale.

Käskusenandai tobmuz om rajonan parlament — Ezitajiden Suim (ven. Представительное Собрание) 14 ühtnijanke. Kaik rahvaz valičeb heid nelläks vodeks. Andrei Gorev radab Suiman ezimehen vl 2015.

Järgvaličendad Ezitajiden Suimha oliba vl 2012 keväz'kun 4. päiväl, sil-žo päiväl valitihe rajonan pämest.

Eläjad[vajehta | vajehtada tekst]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 14 163 ristitud.

Kaik om 92 eländpunktad rajonas, sidä kesken 2 lidnanvuittušt žilod, 4 külänvuittušt žilod, 85 küläd, 1 raudtestancii.

Toine sur' eländpunkt om lidnanvuitte Sazonovo-žilo (3,0 tuh. rist. vl 2015).

Ižanduz[vajehta | vajehtada tekst]

Rajonan ižandusen päsarakod oma stökoltegimišt, raudtetransport, sömtegimišt da maižanduz, mecan varhapanend.

  • Stökoltegimed
  1. AAS «Rusdžam-Pokrovskii steklozavod» («Rusdžam-Pokrovskojen stökoltegim») (Sazonovo-žilos, muzaviden da vihandoiden stökolmülüiden pästand)
  2. AAS «Smerdomskii steklozavod» («Smerdoman stökoltegim») (vauged, vihandvauvaz, muzavihand, muzav stökol)
  3. AAS «Čagodoščenskii steklozavod i K» («Čagodoščan stökoltegim da K») (stökolmülüiden pästand)
  • AAS «Čagodakomles» («Čagodankommec») (mecančapai edheotand)
  • Mouctegim
  • AAS «Belokrestskii maslozavod» («Belije Krestin voitegim»)
  • Leibtegim TÜ «Hleb» («Leib») (leibäd, nižunikad, makaronad, paštatesed)

Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]


Irdkosketused[vajehta | vajehtada tekst]