Čagodoščan rajon

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Čagodoščan rajon
Чагодощенский район
Znam
Coat of Arms of Chagoda rayon (Vologda oblast).png
Flag
Flag of Chagoda rayon (Vologda oblast).gif
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Čagod
Eläjiden lugu (2015) 12 823 ristitud
Pind 2408,63 km²
Čagodoščan rajonЧагодощенский район

Čagodoščan rajon (ven.: Чагодощенский район) om rajon Vologdan agjas.

Administrativine keskuz om Čagod-žilo (rajonan ristitišton pol'). Se sijadase 326 kilometras Vologdaspäi, 340 km Piterišpäi da 380 km Sures Uz'lidnaspäi.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rajonan aluz om pandud vl 1927 elokun 1. päiväl Leningradan agjan Čerepovecan ümbrikho Üläčagodoščan rajon-nimenke. Vl 1930 heinkun 23. päiväl heitihe ümbrikod, i vhesai 1937 rajon mülüi Leningradan agjaha kuti administrativine ühtnik. Vs 1937 sügüz'kun 23. päiväspäi mülüb Vologdan agjaha nügüdläižen nimenke. Rajon om olmas nügüdläižiš röunoiš vspäi 1965.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Čagodoščan rajon om kaikiš päivlaskmaižemb Vologdan agjan taho. Pind — 2 408,63 km² (kaikiš penemb rajon agjas), sidä kesken segoitadud mec otab nell' videndest (2080 nellikkilometrad). Rajonan piduz pohjoižespäi suvhe — 60 km, päivlaskmaspäi päivnouzmha — 68 km.

Om röunoid 5 Venäman rajonanke:

Rajon sijadase Čagodošč- (Čagod) da Kobož-jogiden basseinoiš. Nene joged oma Molog-jogen hurad ližajoged. Joksijad rajonas Čagodošč-jogen päližajoged: Gorün, Smerdomk, Lid', Pes' (Ratc-ližajogenke) da Vnin. Kobož-jogen ližajoged: Vauged (ülä- da alaližajoged), Must, Veuč. Kaik joged mülüdas Volgan (Kaspijan meren) basseinha. Enamba 20 järved om rajonan tahoiš. Kaikiš surembad niišpäi oma Must-, Siglin-, Uglič- da Konevo-järved.

Reljef om tazo, alangoikaz da sokaz läz joga sijal.

Londuseližed varad oma turbaz, raudkivend, sauvondmaterialad (letked, mouckivi), mec, reskvezi.

Vs 2015 kül'mkun 25. päiväspäi rajonan territorii alajagase 4 municipaližhe ühtnikha: 2 lidnkundha da 2 küläkundha.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vs 2012 keväz'kun 4. päiväspäi Aleksandr Kosönkov radab rajonan da sen administracijan pämehen. Hänen valdatusiden strok om viž vot. Kaks' rajonan varapämest da üks' abunik oma hänele abhu. 2 ohjandust da 9 palakundad alištudas rajonan administracijale.

Käskusenandai tobmuz om rajonan parlament — Ezitajiden Suim (ven. Представительное Собрание) 14 ühtnijanke. Kaik rahvaz valičeb heid nelläks vodeks. Andrei Gorev radab Suiman ezimehen vl 2015.

Järgvaličendad Ezitajiden Suimha oliba vl 2012 keväz'kun 4. päiväl, sil-žo päiväl valitihe rajonan pämest.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 14 163 ristitud.

Kaik om 92 eländpunktad rajonas, sidä kesken 2 lidnanvuittušt žilod, 4 külänvuittušt žilod, 85 küläd, 1 raudtestancii.

Toine sur' eländpunkt om lidnanvuitte Sazonovo-žilo (3,0 tuh. rist. vl 2015).

Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rajonan ižandusen päsarakod oma stökoltegimišt, raudtetransport, sömtegimišt da maižanduz, mecan varhapanend.

  • Stökoltegimed
  1. AAS «Rusdžam-Pokrovskii steklozavod» («Rusdžam-Pokrovskojen stökoltegim») (Sazonovo-žilos, muzaviden da vihandoiden stökolmülüiden pästand)
  2. AAS «Smerdomskii steklozavod» («Smerdoman stökoltegim») (vauged, vihandvauvaz, muzavihand, muzav stökol)
  3. AAS «Čagodoščenskii steklozavod i K» («Čagodoščan stökoltegim da K») (stökolmülüiden pästand)
  • AAS «Čagodakomles» («Čagodankommec») (mecančapai edheotand)
  • Mouctegim
  • AAS «Belokrestskii maslozavod» («Belije Krestin voitegim»)
  • Leibtegim TÜ «Hleb» («Leib») (leibäd, nižunikad, makaronad, paštatesed)

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]


Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]