Nüksenican rajon

Vikipedii-späi
Nüksenican rajon
Нюксенский район
Znam
Flag
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Nüksenic
Eläjiden lugu (2015) 8,944 ristitud
Pind 5,167,42 km²
Nüksenican rajon Нюксенский район

Nüksenican rajon (ven.: Нюксенский район) om rajon Vologdan agjas.

Administrativine keskuz om Nüksenic-žilo.

Istorii[vajehta | vajehtada lähte]

Rajonan aluz om pandud vl 1924 sulakun 10. päiväl Pohjoižen Dvinan gubernijha. Sil aigal rajonan pind oli 5574 nellikkilometrad, ristitišt — 22156 eläjad, keskuz oli Gorodiščn-küläs. Vl 1928 uhokun 27. päiväl rajonad udesnimitihe Suhonan rajonaks. Vs 1929 heinkun 15. päiväspäi rajon mülüi Pohjoižen randan Pohjoižen Dvinan ümbrikho. Vl 1930 heinkun 30. päiväl heitihe ümbrikod, i vodhe 1936 tal'vkun 5. päivhäsai rajon mülüi Pohjoižhe randha kuti administrativine ühtnik. Vl 1931 heinkun 30. päiväl sidä ühtištuihe Kokšen'gan rajonanke, muga sädihe rajon eziauguižen nimenke Nüksenic-külän keskuseks. Vozil 1936−1937 oli Pohjoižen agjan palaks. Vs 1937 sügüz'kun 23. päiväspäi mülüb Vologdan agjaha. Vozil 1963−1964 oli ühtnenu Tarnogan rajonanke lühüdaks aigaks. Rajon om olmas nügüdläižiš röunoiš vspäi 2006.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada lähte]

Nüksenican rajon om Vologdan agjan pohjoižpäivnouzmaine taho. Pind — 5 167 km², sidä kesken mec otab seičeme kümnendest, koivikod da kuššed mecad oma enambuses.

Om röunoid 6 Venäman rajonanke:

Znamasižed joged oma Suhon da sen hura Uftüg-ližajogi. Läz kaik joged mülüdas Suhonan basseinha, kaik — Pohjoižen Dvinan da Jävaldmeren basseinha.

Suhonan huran randpolen reljef om tazo, oiktan randpolen — kukhikaz. Se om sokaz joga polen.

Londuseližed varad oma turbaz, sauvondmaterialad (mouckivi, saved, letked, gravii), kaliisol, mec, reskvezi.

Vs 2009 sulakun 8. päiväspäi rajonan territorii alajagase 4 ühtnikha: 2 municipaližhe ühtnikha da 2 küläkundha.

Tobmuz[vajehta | vajehtada lähte]

Vs 2015 kezakun 30. päiväspäi Nina Istomina radab rajonan pämehen — Ezitajiden Suiman ezimehen. Vn 2014 agjan käskusen mödhe, rajonan parlamentan ezitajad valitas rajonan pämest ičeze mülükundaspäi.

Käskusenandai tobmuz om rajonan parlament — Ezitajiden Suim (ven. Представительное Собрание) 16 ühtnijanke. Kaik rahvaz valičeb heid nelläks vodeks.

Vs 2015 sügüz'kun 22. päiväspäi Aleksei Kočkin radab rajonan administracijan pämeheks Ezitajiden Suiman valičendan mödhe. Koume rajonan varapämest oma hänele abhu. 5 ohjandust da 11 palakundad alištudas rajonan administracijale.

Ku Ezitajiden Suim oli pästtud radmaspäi edel strokud, ka sen ühtnijad oliba pandud küläkundoiš vl 2015 kezakus. Vl 2015 kezakun 25. päiväl valitihe rajonan pämest ezmäižen kerdan agjas uden käskusen mödhe, Nina Istomina sai vägestust (14 ezitajad 15:späi oliba «za»).

Eläjad[vajehta | vajehtada lähte]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 9 777 ristitud.

Kaik om 137 eländpunktad rajonas, sidä kesken 9 žilod, 126 küläd da 2 futorad. Toižid järedoid eländpunktoid ei ole.

Ižanduz[vajehta | vajehtada lähte]

Ižandusen päsarakod oma gazanveim-, kivivoinveim- da jogitransport, mecan varhapanend i sen ümbriradmine pilindmaterialoihe, turizm[1], sömtegimišt da maižanduz.

Homaičendad[vajehta | vajehtada lähte]

  1. Nüksenican rajonan investicine pasport rajonan nyuksenitsa.ru-saital. — 29 lp. — Lpp. 6−9. (ven.)

Irdkosketused[vajehta | vajehtada lähte]