Port-o-Prens

Port-o-Prens
Port-au-Prince (franc.)
Pòtoprens (hait.)

Lidnanznam	Flag
Valdkund	Haiti
Eläjiden lugu (2019)	1,234,742 ristitud
Pind	36,04 km²
Pämez'	Lükson Žanvje (heinku 2020—, Lucsonne Janvier)
Telefonkod	+509
Aigvö	UTC−5

Lidnan kart ümbrištonke (2009)

Port-o-Prens (franc.: Port-au-Prince [pɔʁ o pʁɛ̃s] «„Princ“-laivan port», hait.: Pòtoprens [pɔtopɣɛ̃s]) om Haitin pälidn da kaikiš suremb lidn. Se om valdkundan tegimišton i finansoiden keskuz. Kaik valdkundan üläopendusen aluzkundad sijadasoiš siš.

Istorii

Lidnan ümbrišt londuseliženno merikaranno oli aravakad-indejalaižiden civilizacijan ižandusen keskuseks völ. Vl 1706 Francijan «Prens»-laiv tuli ujuden merikarha, i nimitihe sidä laivan mödhe. Eländpunktan aluz om pandud vl 1748 meriportaks, igähine ristitišt oli riktud kolonizatoroil, sid' toihe orjid Afrikaspäi radmaha kuldan kaivuziš i plantacijoiš. Port-o-Prens oli kolonijan pälidnaks vspäi 1770. Orjad tegiba vasthalibundoid i lopuks küksiba Francijan sodavägid Haitin kaikes territorijaspäi. Vspäi 1804 Port-o-Prens tegihe ripmatoman valdkundan pälidnaks.

Lidn eli läbi lujas manrehkaiduses vn 2010 12. päiväl vilukud (seičeme magnitudanke), enamba 200 tuh. eläjid pölištuiba, Port-o-Prens ezilidnoidenke oliba pandud mantazole läz täuzin.

Port-o-Prens šingotase meriportal, sauvondal, käzitöiden pramozloiden torguindal i turizmal, sömtegimištol, muilan, tekstilin da cementan pästandal. Turistad tuldas lendimportan kal't päpaloin.

Geografijan andmused

Lidnan sijaduz valdkundas vn 2013 kartal

Lidn sijadase Kariban meren Gonaiv-lahten ühtennimižen merikaran sättujal laivištole randal, 98 m keskmäižel korktusel valdmeren pindan päl. Kommertine keskuz om mererandal, eländfartalad ülenudas vastmägehe amfiteatral. Lidn alištub meritorokoile, sur'vezile i reduvaluile. Elokaz Petionvill'-ezilidn om saudud suvipäivnouzmas kukhiden pautkil.

Klimat om tropine passatine, päivoikaz vodes läbi. Il'man päiväline lämuz om +26,5..+30 C° vodes läbi. Paneb sadegid 1353 mm vodes, vähemba tal'vkus-vilukus (33 mm kus), oleskeleb vihmsezonoid sulakus-kezakus (102..231 mm kus) i elokus-redukus (145..175 mm kus). Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 77..84 % röunoiš sulakus-tal'vkus, 71..74 % vilukus-keväz'kus.

Tobmuz

Lidnan rajonad ohjandasoiš ičeze municipaližil suimil.

Edeline lidnan pämez' om Ral'f Juri Hevri (Ralph Youri Chevry, viluku 2010 — heinku 2020).

Eläjad

Vl 2009 lidnan eläjiden lugu oli 897,859 ristitud, ezilidnoidenke 2,3 mln ristituid. Vl 2015 lidnan ristitišt oli 987,310 eläjad, ümbrištonke 2,6 mln eläjid 158,5 km² pindal, valdkundan nelländez.

Augotižlibundan mödhe eläjiden ühesa kümnendest oma afrikalaižed, 9 % — mulatad.

Transport

Kebnavtod konor'anke i «tap-tap»-taksid oma kundaližeks transportaks lidnas. Meriport radab, saharan da kofen eksport.

Rahvahidenkeskeine civiline lendimport Tussen-Luvertüran nimed (PAP / MTPP, 1,9 mln passažiroid vl 2017) sijadase Port-o-Prensan pohjoižes. Tehtas reisid Kariban meren maihe, Majamihe, Monrealihe i Parižha.