Mine sisu juurde

Tegusigal'p

Vikipedii-späi
Tegusigal'p
Tegucigalpa
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Gonduras
Eläjiden lugu (2013) 1,055,729 ristitud
Pind 201,5 km²
Tegusigal'p Tegucigalpa
Pämez' Nasri Asfura
(viluku 2014—)
Telefonkod +504−2
Aigvö UTC−6


Gondurasan pälidnan ümbrikon kart (2011)

Tegusigal'p (ispanijan kelel: Tegucigalpa [teɣusiˈɣalpa] vai [teɣuθiˈɣalpa], lühüd sijaline nimi om Téguz, Tegus, Tepaz) om Gondurasan pälidn (kaikenaigašti — vspäi 1880) da kaikiš suremb lidn. Sädab pälidnan ümbrikod (Keskuzümbrik). Se om Fransisko Morasan-departamentan administrativižeks keskuseks mugažo, ei mülü sihe.

Eländpunktan aluz om pandud ispanijalaižil vn 1578 29. päiväl sügüz'kud Real de Minas de San Migel' de Tegusigal'pa-nimenke (isp.: Real de Minas de San Miguel de Tegucigalpa) indejalaižiden eländpunktan sijas. Hobedan da kuldan samižkaivused oliba keskitadud lidnan ümbrištos. 1930-nziš vozišpäi Komajaguel-ezilidn (isp.: Comayagüela) om mülünu Tegusigal'pha.

Geografijan andmused

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Lidn tulleitase hüvin, sijadase tazangištol da ezimägištol, Čolutek-jogen (Tünen valdmeren bassein) alangišton randoil 975..1463 m korktusil, 990 metrad valdmeren pindan päl keskmäižel korktusel. Äi pedaimecoid om kaičenus madalil mägil ümbri. Lidnan keskuz i biznesrajon sijadasoiš jogen päivnouzmaižel randal, Komajaguelan (enzne kaimdailidn) rajonad seištas jogen päivlaskmaižel randal.

Klimat om tropižen savannan kaks'sezonine, päivoikaz, uhokus-sulakus eriližešti. Kun keskmäine lämuz om +19,5..+23,6 C° vodes läbi. Ekstremumad oma +4,5 C° (viluku, keväz'ku) i +36,9 C° (sulaku, semendku, eloku). Paneb 872 mm sadegid vodes, enamba semendkus-kezakus (144..159 mm kus) i sügüz'kus (174 mm), vähemba kuivan sezonan aigan (tal'vku-keväz'ku) 30 mm. Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 60..71 % röunoiš vilukus-semendkus, 73..78 % kezakus-tal'vkus.

Vl 2010 Tegusigal'pan eläjiden lugu oli 1 126 534 ristitud ezilidnoidenke rahvahanlugemižen mödhe. Lidnan pind — 201,5 nellikkilometrad.

Vl 2013 kaik 1 055 729 ristitud elihe lidnas i 1 157 509 ristitud kaikes lidnan aglomeracijas 1514 km² pindal.

Avtobusad da taksid oma kundaližeks transportaks lidnas.

Enččes rahvahidenkeskeine Tonkontin-lendimport (TGU / MHTG) sijadase kudes kilometras suvhe Tegusigal'pan keskuzpalaspäi, om ümbärduzrenghan südäimes. Se tegeb civiližid reisid valdkundan südäimehe vaiše vn 2021 redukuspäi, mugažo kävutase sodaaeroportaks. Uz' rahvahidenkeskeine soda- da civiline Komajagua-lendimport (XPL / MHPR) radab vn 2021 redukuspäi reisiden täht verhiže maihe, sijadase kudes kilometras suvhe Komajagua-lidnan keskusespäi, 80 km lodeheze pälidnaspäi.




Pohjoižamerikan pälidnad
Baster | Bel'mopan | Bridžtaun | Gvatemal-lidn | Havan | Kastri | Kingstaun | Kingston | Managua | Mehiko | Nassau | Ottav | Panam-lidn | Port-o-Prens | Port of Spein |
| Rozo | San Hose | San Sal'vador | Santo Domingo | Sent Džons | Sent Džordžes | Tegusigal'p | Vašington