Suren Ustügan rajon

Suren Ustügan rajon
Великоустюгский район

Znam	Flag
Valdkund	Venäma
Administrativine keskuz	Sur' Ustüg
Eläjiden lugu (2015)	55,630 ristitud
Pind	7,720 km²

Suren Ustügan rajon (ven.: Великоустюгский район) om rajon Vologdan agjas.

Administrativine keskuz om Sur' Ustüg-lidn (rajonan ristitišton 57% vl 2015).

Istorii

Rajonan aluz om pandud vl 1924 kezakun 19. päiväl Pohjoižen Dvinan gubernijha. Sil aigal rajonan pind oli 7253 nellikkilometrad, ristitišt — 64978 eläjad. Vs 1929 heinkun 15. päiväspäi rajon mülüi Pohjoižen randan Pohjoižen Dvinan ümbrikho. Vl 1930 heinkun 30. päiväl heitihe ümbrikod, i vodhe 1936 tal'vkun 5. päivhäsai rajon mülüi Pohjoižhe randha kuti administrativine ühtnik. Vozil 1936−1937 oli Pohjoižen agjan palaks. Vs 1937 sügüz'kun 23. päiväspäi rajon mülüb Vologdan agjaha. Vl 1959 elokun 14. päiväl sidä ühtištuihe Ust'-Aleksejevon rajonanke. Rajon om olmas nügüdläižiš röunoiš vspäi 1965.

Geografijan andmused

Suren Ustügan rajon om Vologdan agjan pohjoižpäivnouzmaine taho. Pind — 7 720 km², sidä kesken mec otab nell' videndest (6378 km²).

Om röunoid kudenke Venäman rajonanke:

• pohjoižpäivnouzmas Kirovan agjan Luzan rajonanke;
• päivnouzmas Kirovan agjan Podosinovecan rajonanke;
• suves Vologdan agjan Kičmengan rajonanke;
• päivlaskmas Vologdan agjan Nüksenican rajonanke;
• lodehes Arhangel'skan agjan Ustjan rajonanke;
• pohjoižes Arhangel'skan agjan Kotlasan rajonanke.

Znamasižed joged oma Pen' Pohjoine Dvin niškoidenke: Suhon da Jug sen Luz-ližajogenke. Kaik joged mülüdas Pohjoižen Dvinan da Jävaldmeren basseinha.

Reljef om tazo da kukhikaz süviden jogialangištoidenke. Om soid sijidme.

Londuseližed varad oma sauvondmaterialad (letked, saved), mec, reskvezi, gidroenergii.

Vs 2015 kezakun 1. päiväspäi rajonan territorii alajagase 20 municipaližhe ühtnikha: 3 lidnkundha da 17 küläkundha.

Tobmuz

Vs 2015 redukun 30. päiväspäi Vladimir Hromcov radab rajonan pämehen velgusentäutajan — rajonan Duman varaezimehen. Vn 2014 agjan käskusen mödhe, rajonan parlamentan ezitajad valitas rajonan pämest ičeze mülükundaspäi.

Käskusenandai tobmuz om rajonan parlament — Dum (ven. Великоустюгская Дума) 42 ühtnijanke, kaksin kaikuččes kundaspäi. Dum om olmas vspäi 1994, kaik rahvaz valičeb ezitajid sihe nelläks vodeks.

Vs 2015 semendkun 15. päiväspäi Aleksandr Kuz'min radab rajonan administracijan pämeheks rajonan Duman ühtmel'žen valičendan mödhe. Koume rajonan administracijan varapämest oma hänele abhu. 6 ohjandust da 11 palakundad alištudas rajonan administracijale.

Järgvaličendad rajonan Dumha oliba vl 2013 sügüz'kun 8. päiväl.

Eläjad

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 57 886 ristitud.

Kaik om 457 eländpunktad rajonas, sidä kesken 2 lidnad, 1 lidnanvuitte žilo, 13 muite žilod da 441 küläd. Toižed järedad eländpunktad oma Krasavino-lidn (6,3 tuh. rist. vl 2015) da Novator-žilo (2,7 tuh. rist. vl 2002).

Ižanduz

Ižandusen päsarakod oma turizm, gazanveim-, kivivoinveim- da jogitransport, sömtegimišt da maižanduz, mecan varhapanend i sen süvä ümbriradmine, metalloiden ümbriradmine, kebn tegimišt (pölvaztegesed, harjad sugasespäi, nahktegesed).

Irdkosketused

• Suren Ustügan rajonan administracijan oficialine sait (vumr.ru). (ven.)
• Suren Ustügan rajon Vologdan agjan oficialižel vologda-oblast.ru-portalal. (ven.) (angl.)