Sur' Ustüg

Sur' Ustüg
Великий Устюг
Lidnanznam;	Flag;
Valdkund	Venäma
Eläjiden lugu (2021)	31,078 ristitud
Pind	15,43 km²
Pämez'	Sergei Kapustin; (sügüz'ku 2017—)
Telefonkod	+7−81 738-xx-xxx
Avtokod	35
Aigvö	UTC+3 (MSK+0)

Sur' Ustüg (ven.: Великий Устюг, enzne i sijaline — muite Ustüg) om Venäman lidn da lidnankund Vologdan agjan pohjoižpäivnouzmas. Se om agjan nellänz' lidn eläjiden lugun mödhe, Suren Ustügan rajonan administrativine keskuz.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Amuine Gleden-lidn oli olmas 15. voz'sadhasai, seižui Jugan jogensun randpolen kukhanpäl nelläs kilometras nügüdläižen lidnan keskusespäi. Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan kirjutadud purtkiš kuti pandud Ustügan Kiprianal vodes 1212 Mikoi-arhangelan jumalankodi. Vozil 1364−1474 Ustüg oli ühtennimižen ruhtinazkundan keskuseks.

16. voz'sadaspäi zavodidas nimitada Ustügad Sureks, se šingotaškanzihe Venäman järedha keskushe torguides Anglijanke.

Vozil 1918−1929 Sur' Ustüg oli Pohjoižen Dvinan gubernijan administrativižeks keskuseks.

Suren Ustügan ižandusen päsarakod oma sömtegimišt da turizmha sidodud sarakod, lugedas lidnad Pakaine-Dedan kodimaks. Mugažo suvenirfabrikad da kaks' sugasižharjoiden fabrikad oma olmas.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase Suhon-jogen hural randal, sen da Jugan ühthejoksmusen sijas, Jugan jogensud vaste. Edemba mödvedhe, lidnan röunan jäl'ghe, jogi nimitase Pohjoižeks Dvinaks. Sur' Ustüg seižub 55 m ü.m.t. keskmäižel korktusel, Suhonan kendäk — 50 m, sur'veden varuz om kaikuččel vodel. Matkad Vologdhasai om 450 km suvipäivlaskmha avtotedme. Lähembaine lidn om Krasavino 30 km pohjoižhe, järed lidn om Kotlas 75 km pohjoižhe raudtedme vai avtol.

Slobodk-külä (244 rist. vl 2002) mülüb lidnankundha Suren Ustügan ližaks.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 30 926 ristitud, rajonan viž ühesandest. Vl 2017 kaik 31 606 ristitud elihe lidnas i 31 885 ristitud kaikes lidnankundas.

Ortodoksižen hristanuskondan koumekümne pühäpertid-sauvust^[2] oma saudud lidnan südäimes: nell' päjumalanpertid (Tozioiktan Prokopijan Ustüglaižen kafedraline, Ioann Ustüglaižen, Jumalanmaman Emäganpäivän, Mikoi-arhangelan), 22 jumalanpertid i nell' časounäd. Erased enččiden pühäpertiden sauvused kävutasoiš opendusen aluzkundoikš, fabrikoikš.

Kaik nell' specialižen keskopendusen aluzkundad ratas lidnas: äiprofil'ne kolledž^[3], gumanitariž-pedagogine kolledž^[4], medicinine kolledž^[5] i Valdkundaližen meri- da jogilaivišton universitetan filial^[6] (Piter).

Transport[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ühtennimine raudtestancii (jüguiden täht tobjimalaz) om lopstancijaks «Kotlas — Sur' Ustüg»-raudtesarakol, radaškanzi vl 1977. Avtobusad da taksid oma kundaližeks transportaks lidnan südäimes, mugažo ehtatim Kuzino-žilhonnoks om Suhonas päliči. Avtotesild ühtenzoitab Suhonan randoid ülüižel.

Tatanmaine lendimport (VUS) sijadase vides kilometras lodeheze lidnan keskusespäi, läz raudtestancijad. Sišpäi tehtas reisid Moskvha da Piterihe (molembad Čerepovecan kal't).

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Suren Ustügan rajonan i lidnan administracijoiden pertid ühteks riveks
Päjumalanpertiden tanaz:
Jumalannägundan jumalanpert',
Ioann Ustüglaižen päjumalanpert',
Prokopii Ustüglaižen päjumalanpert',
i Emäganpäivän päjumalanpert', vn 2017 nägu
Pakaine-Dedan počt i ezitaikund lidnas (vn 2013 fotokuva)
Lidnan kul'turkeskuz (2016)
Avtobusstancii vl 2010
Suhonan randirdan istorine pala (2015)

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Sur' Ustüg Vikiaitas

	Vologdan agjan lidnad
	Babajevo \| Belozersk \| Čerepovec \| Gräzovec \| Harovsk \| Kadnikov \| Kirillov \| Krasavino \| Nikol'sk \| Sokol \| Sur' Ustüg \| Tot'm \| Ustüžn \| Vitegr \| Vologd

[1] Lidnan pind 01.01.2008 // Lidnan polhe. — Suren Ustügan ohjastusen enzne oficialine sait (oldsite.movustug.ru).

[2] Suren Ustügan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)

[3] Suren Ustügan äiprofil'žen kolledžan sait (vumk.ru). (ven.)

[4] Suren Ustügan gumanitariž-pedagogižen kolledžan sait (vupedcol.ru). (ven.)

[5] Suren Ustügan medicinižen kolledžan sait (vumk.net). (ven.)

[6] Valdkundaližen meri- da jogilaivišton universitet, Suren Ustügan filialan sait (vufgumrf.ru). (ven.)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]