Sur' Ustüg

Vikipedii-späi
Sur' Ustüg
Великий Устюг
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2021) 31,078 ristitud
Pind 15,43[1] km²
Sur' Ustüg Великий Устюг
Pämez' Sergei Kapustin
(sügüz'ku 2017—)
Telefonkod +7−81 738-xx-xxx
Avtokod 35
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Ümbrimäraine jagand lidnanlaptoikš (2010, huralpäi oiktale ülähäspäi):
Jajikovo, Borkid, Mägi, RKL:in rajon, Keskuz, Toine pala, mugažo Dobrinino i Dimkovo Suhonan oiktal randal

Sur' Ustüg (ven.: Великий Устюг, enzne i sijaline — muite Ustüg) om Venäman lidn da lidnankund Vologdan agjan pohjoižpäivnouzmas. Se om agjan nellänz' lidn eläjiden lugun mödhe, Suren Ustügan rajonan administrativine keskuz.

Istorii[vajehta | vajehtada tekst]

Amuine Gleden-lidn oli olmas 15. voz'sadhasai, seižui Jugan jogensun randpolen kukhanpäl nelläs kilometras nügüdläižen lidnan keskusespäi. Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan kirjutadud purtkiš kuti pandud Ustügan Kiprianal vodes 1212 Mikoi-arhangelan jumalankodi. Vozil 1364−1474 Ustüg oli ühtennimižen ruhtinazkundan keskuseks.

16. voz'sadaspäi zavodidas nimitada Ustügad Sureks, se šingotaškanzihe Venäman järedha keskushe torguides Anglijanke.

Vozil 1918−1929 Sur' Ustüg oli Pohjoižen Dvinan gubernijan administrativižeks keskuseks.

Suren Ustügan ižandusen päsarakod oma sömtegimišt da turizmha sidodud sarakod, lugedas lidnad Pakaine-Dedan kodimaks. Mugažo suvenirfabrikad da kaks' sugasižharjoiden fabrikad oma olmas.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada tekst]

Lidn sijadase Suhon-jogen hural randal, sen da Jugan ühthejoksmusen sijas, Jugan jogensud vaste. Edemba mödvedhe, lidnan röunan jäl'ghe, jogi nimitase Pohjoižeks Dvinaks. Sur' Ustüg seižub 55 m ü.m.t. keskmäižel korktusel, Suhonan kendäk — 50 m, sur'veden varuz om kaikuččel vodel. Matkad Vologdhasai om 450 km suvipäivlaskmha avtotedme. Lähembaine lidn om Krasavino 30 km pohjoižhe, järed lidn om Kotlas 75 km pohjoižhe raudtedme vai avtol.

Slobodk-külä (244 rist. vl 2002) mülüb lidnankundha Suren Ustügan ližaks.

Eläjad[vajehta | vajehtada tekst]

Jogilaivišton tehnikuman sauvuz vl 2016

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 30 926 ristitud, rajonan viž ühesandest. Vl 2017 kaik 31 606 ristitud elihe lidnas i 31 885 ristitud kaikes lidnankundas.

Ortodoksižen hristanuskondan koumekümne pühäpertid-sauvust[2] oma saudud lidnan südäimes: nell' päjumalanpertid (Tozioiktan Prokopijan Ustüglaižen kafedraline, Ioann Ustüglaižen, Jumalanmaman Emäganpäivän, Mikoi-arhangelan), 22 jumalanpertid i nell' časounäd. Erased enččiden pühäpertiden sauvused kävutasoiš opendusen aluzkundoikš, fabrikoikš.

Kaik nell' specialižen keskopendusen aluzkundad ratas lidnas: äiprofil'ne kolledž[3], gumanitariž-pedagogine kolledž[4], medicinine kolledž[5] i Valdkundaližen meri- da jogilaivišton universitetan filial[6] (Piter).

Transport[vajehta | vajehtada tekst]

Ühtennimine raudtestancii (jüguiden täht tobjimalaz) om lopstancijaks «Kotlas — Sur' Ustüg»-raudtesarakol, radaškanzi vl 1977. Avtobusad da taksid oma kundaližeks transportaks lidnan südäimes, mugažo ehtatim Kuzino-žilhonnoks om Suhonas päliči. Avtotesild ühtenzoitab Suhonan randoid ülüižel.

Tatanmaine lendimport (VUS) sijadase vides kilometras lodeheze lidnan keskusespäi, läz raudtestancijad. Sišpäi tehtas reisid Moskvha da Piterihe (molembad Čerepovecan kal't).

Galerei[vajehta | vajehtada tekst]

Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]

  1. Lidnan pind 01.01.2008 // Lidnan polhe. — Suren Ustügan ohjastusen enzne oficialine sait (oldsite.movustug.ru).
  2. Suren Ustügan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
  3. Suren Ustügan äiprofil'žen kolledžan sait (vumk.ru). (ven.)
  4. Suren Ustügan gumanitariž-pedagogižen kolledžan sait (vupedcol.ru). (ven.)
  5. Suren Ustügan medicinižen kolledžan sait (vumk.net). (ven.)
  6. Valdkundaližen meri- da jogilaivišton universitet, Suren Ustügan filialan sait (vufgumrf.ru). (ven.)

Irdkosketused[vajehta | vajehtada tekst]



Vologdan agjan lidnad
Babajevo | Belozersk | Čerepovec | Gräzovec | Harovsk | Kadnikov | Kirillov | Krasavino | Nikol'sk | Sokol | Sur' Ustüg | Tot'm | Ustüžn | Vitegr | Vologd