Babuškinan rajon (Vologdan agj)

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Babuškinan rajon
Бабушкинский район
Znam
Coat of Arms of Babushkinsky rayon (Vologda oblast).png
Flag
Flag Babuwkino.jpg
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Babuškinan nimel nimitadud žilo
Eläjiden lugu (2015) 12 064 ristitud
Pind 7 760,5 km²
Babuškinan rajon Бабушкинский район

Babuškinan rajon (ven.: Бабушкинский район) om rajon Vologdan agjas.

Administrativine keskuz om Babuškinan nimel nimitadud žilo.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rajonan aluz om pandud vn 1929 15. päiväl heinkud Pohjoižen randan Vologdan ümbrikho kuti Ledengan rajon Leden'gskoje-külän keskuseks. Vn 1930 30. päiväl heinkud heittihe ümbrikod, i vodhe 1936 tal'vkun 5. päivhäsai rajon mülüi Pohjoižhe randha kuti administrativine ühtnik. Vozil 1936−1937 oli Pohjoižen agjan palaks.

Vs 1937 sügüz'kun 23. päiväspäi rajon mülüb Vologdan agjaha. Vn 1941 26. päiväl uhokud udesnimitihe rajonad da sen keskust Ivan Babuškin-revolücioneran oiktastuseks. Vs 1960 kül'mkun 12. päiväspäi enččen Roslätinon rajonan territorijan pala om ühtnenu Babuškinan rajonanke. Vozil 1963−1964 Babuškinan rajonan territorii mülüi Tot'man rajonha pordaigaižikš. Rajon om olmas nügüdläižiš röunoiš vspäi 2006.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Babuškinan rajon sijadase agjan päivnouzmas. Pind — 7 760 nellikkilometrad. Mecad ottas territorijan 89% (6913 km²). Koskmatoi taig (kavag'mec — kuz', pedai) om enambuses.

Om röunoid 6 Venäman rajonanke:

Reljef om kukhikaz tobjimalaz, pened sod oma joga polen. Pohjoižed Uvalad-ülüden päivlaskmaine pala otab rajonan territorijad läz täuzin. Znamasižed joged oma: Vanh Tot'm sen Votč- da Ilez-joginiškoidenke i Leden'g, ned mülüdas Suhonan (Jävaldmeren) basseinha; mugažo Unž sen oiktan Juz-ližajogenke, mülüb Volgan (Kaspijan meren) basseinha. Om vähä penid järvid (1 km² penemba pindal). Sod ottas 12% territorijad.

Londuseližed varad oma turbaz, sauvondmaterialad (letked, saved, gravii), dolomit, keitandsol, mec, reskvezi.

Vs 2015 kezakun 1. päiväspäi rajonan territorii jagase 7 küläkundha.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vs 2004 sulakun 4. päiväspäi Aleksandr Sekušin om valitud i radab rajonan da sen administracijan pämehen koumanden strokun jäl'geten. Rajonan pämehen järgenduseližed valičendad oliba vl 2008 da vn 2012 4. päiväl keväz'kud, hänen valdatusiden strok om nell' vot, kaik rahvaz änesti. Kaks' ohjandust alištudas rajonan administracijale.

Käskusenandai tombuz om Ezitajiden Suim (ven. Представительное собрание) 15 ühtnijanke. Kaik rahvaz valičeb heid nelläks vodeks. Järgenduseližed valičendad sihe oliba vn 2012 4. päiväl keväz'kud (videnz' kucund). Vitalii Kolpakov radab sen ezimehen vl 2015.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 12 779 ristitud.

Kaik om 141 eländpunktad rajonas, sidä kesken 13 žilod, 127 küläd da 1 futor, niišpäi 37 seištas kaikenaigažeta ristitištota. Toine sur' eländpunkt om Min'kovo-külä (1,0 tuh. rist. vl 2009).

Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rajonan ižandusen päsarakod oma mecan varhapanend da ümbriradmine pilindmaterialoihe, sömtegimišt da maižanduz, turizm.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]


Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]