Mežgor'je

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Mežgor'je
Межгорье (ven. i bašk.)
 Lidnanznam
Coat of Arms of Mezhgorie (Bashkortostan).png
 Flag
Flag of Mezhgorye (Bashkortostan).svg
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2020) 14,493 ristitud
Mežgor'je Межгорье (ven. i bašk.)
Pämez' Väčeslav Kalugin
(sulaku 2021—,
velgusentäutai)
Telefonkod +7−34 781-xx-xxx
Avtokod 02, 102
Aigvö UTC+5 (MSK+2)


Mežgor'je (ven., bašk. i tot.: Межгорье) om Venäman lidn da sauptud administrativiž-territorialine ühtnik Baškortostanan Tazovaldkundan päivnouzmas. Se om tazovaldkundan lidnümbrik.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Il'mäš-külä oli olmas nügüdläižen lidnan sijas 18. voz'sadaspäi, möhemba udesnimitihe küläd Tatli-žiloks, sid' Beloreck-15, nügüd' Mežgor'jen suvipäivlaskmaine mikrorajon.

Kuzjelg-žilo (ven.: д. Кузъелга) zavodihe GULAG:an objektaks vl 1930. Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud Suviuralan londuseližhe kel'dtahoze vl 1979 kuti Uf-105-sodaobjekt sauvomha peitolišt tegint. Žilon nimitused oliba Beloreck-16, Solnečnii, nügüd' Mežgor'jen keskuzline mikrorajon. Žilo sai lidnan da SATÜ:n statusad vl 1995. Läz 2007. vot peitol'žen tegimen sauvomine tuli lophu, sirtas sauvojiden kanzoid toižihe eländpunktoihe.

Mežgor'je šingotase sauvondan ohjandusel, geotedištelendan edheotandal, Beloreckan metallurgižen kombinatan kervačuiden cehal. Kaks' sodapalakundad baziruišoiš lidnas.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase 500 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Kogoneb kahtes palaspäi: Kuzjelg (Keskuzline mikrorajon, varjoitas) Jamantau-mägen pautkenno i Tatli (Suvipäivlaskmaine mikrorajon) Dunan-Sungan-mägen pohjanno, ned oma erigoittud toine toižespäi 20-kilometrižel keskustal. Matkad Ufahasai om 140 km lodeheze orhal vai 205 km avtotedme. Lähembaine lidn om Beloreck 35 km päivnouzmha orhal.

Mežgor'je om SATÜ:n üks'jäine eländpunkt.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 17 352 ristitud. Vspäi 2000 kaikiš suremb ristitišt oli 19 900 eläjad vl 2000. Lidnas om koume keskškolad i viž päivkodid.

Rahvahad (enamba 1% vl 2010, ozutadud rahvahudenke): venälaižed — 59,1%, baškiralaižed — 27,5%, totarlaižed — 7,9%, ukrainalaižed — 2,5%, toižed rahvahad — 3,0%.

Islaman pühäpert' om avaitud lidnas. Ortodoksižen hristanuskondan kaks' jumalanpertid[1] oma olmas Mežgor'jes.

Edeližed SATÜ:n Administracijan pämehed oma Viktor Pančenko (heinku 2012 — sulaku 2019), Il'ja Terehov (sulaku 2019 — sulaku 2021).

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Mežgor'jen pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]



Baškortostanan Tazovaldkundan lidnad
Agidel' | Baimak | Belebei | Beloreck | Birsk | Blagoveščensk | Davlekanovo | Dürtüli | Išimbai | Janaul | Kumertau | Meleuz | Mežgor'je | Neftekamsk | Oktäbr'skii | Salavat | Sibai | Sterlitamak | Tuimazi | Učali | Uf