Birsk
Lidnanznam
|
Flag
|
| Valdkund | Venäma |
| Eläjiden lugu (2020) | 46,512 ristitud |
| Pind | 77,31 km² |
| |
| Pämez' | Nikolai Baranov (reduku 2021—) |
| Telefonkod | +7−34 784-xx-xxx |
| Avtokod | 02, 102 |
| Aigvö | UTC+5 (MSK+2) |
Birsk (ven.: Бирск, bašk.: Бөрө, tot.: Бөре, nitmar.: Пӱрӧ) om Venäman lidn Baškortostanan Tazovaldkundan pohjoižes. Se om Birskan rajonan administrativine keskuz vs 1930 elokun 20. päiväspäi da sen üks'jäine lidn, mugažo Birskan lidnankundan keskuz.
Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]
Ezmäine eländpunkt mainitase vl 1555 kuti Arhangel'skoje-külä. Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud vl 1663 kuti venälaine lidnuz, se oli polttud baškiralaižiden vasthalibundan aigan (1662−1664) Arhangel'skoje-külän sijas. Vl 1774 Salavat Julaevan sodaväged poltiba sidä tošti, no udessaudihe küläd. Vspäi 1781 külä kändihe lidnaks. Šingotihe kuti ümbrišton torguind- da openduzkeskuz.
Birskan ižandusen päsarakod oma sömtegimišt (maploduiden kuivateztegim, maidtegim, etilspirtan da vodkan tegim, leibän edheotand), sauvondmaterialiden pästand (savič).
Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]
Lidn sijadase Vaugedjogen oiktal randal sen alajoksmuses (Kaman bassein), 160 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad Ufahasai om 80 km suvhe orhal vai 100 km avtotedme.
Kaks' küläd mülüdas lidnankundha Birskan ližaks.
Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]
Vn 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 41 635 ristitud (rajonan seičeme kümnendest), lidnankundan — 43 572 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt om nügüd'.
Rahvahad (vn 2010 rahvahanlugemižen mödhe): venälaižed — 53,6%, totarlaižed — 16,8%, baškiralaižed — 14,6%, marilaižed — 13,1%, toižed rahvahad — 1,9%.
Islaman pämečet' om saudud lidnas vodele 2001, mugažo istorine mečet' om kaičenus. Ortodoksižen hristanuskondan koume pühäpertid[1] oma avaitud: Pühän Stroican päjumalanpert' (letihe vll 1835−1841) i kaks' udessündutadud jumalanpertid, niišpäi üks' ph. Stroican naižjumalankodiš.
Professionaližen opendusen aluzkundad: kooperativine tehnikum[2], mediciniž-farmaceftine kolledž, Ufan üläopendusen aluzkundoiden kaks' filialad.
Lidnankundan Administracijan edeline pämez' om Oleg Osincev (semendku 2018 — reduku 2021).
Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]
Pämečet', vn 2021 nägu
Pühän Stroican kafedraline päjumalanpert', vn 2019 nägu
Villän elevator vl 2021
Baškirijan valdkundaline universitet, Birskan filialan päkorpus (2004)
Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]
- ↑ Birskan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
- ↑ Birskan kooperativižen tehnikuman sait (birskcoop.ru). (ven.)
Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]
 |
Birsk Vikiaitas |
| Baškortostanan Tazovaldkundan lidnad | ||
| Agidel' | Baimak | Belebei | Beloreck | Birsk | Blagoveščensk | Davlekanovo | Dürtüli | Išimbai | Janaul | Kumertau | Meleuz | Mežgor'je | Neftekamsk | Oktäbr'skii | Salavat | Sibai | Sterlitamak | Tuimazi | Učali | Uf | ||