Sur' Ustüg

Sur' Ustüg
Великий Устюг (ven.)
Lidnanznam;	Flag;
Valdkund	Venäma
Eläjiden lugu (2023)	28,266 ristitud
Pind	15,43 km²
Telefonkod	+7−81 738-xx-xxx
Avtokod	35
Aigvö	UTC+3 (MSK+0)

Sur' Ustüg (ven.: Вели́кий У́стюг, enzne i sijaline — muite Ustüg) om Venäman lidn Vologdan agjan pohjoižpäivnouzmas. Se om agjan nellänz' lidn eläjiden lugun mödhe, Suren Ustügan ümbrikon (edel vn 2022 kezakud — rajonan) administrativine keskuz da suremb lidn kahtespäi.

Istorii

Amuine Gleden-lidn oli olmas 15. voz'sadhasai, seižui Jugan jogensun randpolen kukhanpäl nelläs kilometras nügüdläižen lidnan keskusespäi. Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan kirjutadud purtkiš kuti pandud Ustügan Kiprianal vodes 1212 Mikoi-arhangelan jumalankodi. Vozil 1364−1474 Ustüg oli ühtennimižen ruhtinazkundan keskuseks.

16. voz'sadaspäi zavodidas nimitada Ustügad Sureks, se šingotaškanzihe Venäman järedha keskushe torguides Anglijanke.

Vozil 1918−1929 Sur' Ustüg oli Pohjoižen Dvinan gubernijan administrativižeks keskuseks.

Suren Ustügan ižandusen päsarakod oma sömtegimišt da turizmha sidodud sarakod, lugedas lidnad Pakaine-Dedan kodimaks. Mugažo suvenirfabrikad da kaks' sugasižharjoiden fabrikad oma saudud.

Geografijan andmused

Lidn sijadase ümbrikon keskuzpalan pohjoižpäivnouzmas, Suhon-jogen hural randal, sen da Jugan ühthejoksmusen sijas, Jugan jogensud vaste. Edemba mödvedhe, lidnan röunan jäl'ghe, jogi nimitase Pohjoižeks Dvinaks. Sur' Ustüg seižub 55 m ü.m.t. keskmäižel korktusel, Suhonan kendäk — 50 m, sur'veden varuz om kaikuččel vodel.

Matkad Vologdhasai om 395 km päivlaskmha-suvipäivlaskmha orhal vai 450 km avtotedme. Lähembaine lidn om Krasavino koumekümnes kilometras pohjoižhe, järed lidn om Kotlas (Arhangel'skan agj) 75 km pohjoižhe raudtedme vai avtol.

Klimat om ven kontinentaline subarktižen klimatan röunal. Voden keskmäine lämuz om +2,1 C°, kezakun-elokun +14,8..+17,9 C°, tal'vkun-uhokun −10,6..−14,1 C°. Ekstremumad oma −46,3 C° (tal'vku) i +34,9 C° (heinku, eloku). Mahusen kül'mdandan süvüz om kahthe polenke metrhasai. Kezaaigan minimum om −3,9 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +8,1 C° (tal'vku, viluku). Ei voi panda halad heinkus vaiše (minimum +1,9 C°). Paneb sadegid 537 mm vodes, enamba kezakus-elokus (58..62 mm kus), vähemba uhokus-sulakus (27..33 mm kus).

Tobmuz

Slobodk-külä (244 rist. vl 2002) mülüi lidnankundha Suren Ustügan ližaks. Lidnan pind om 15,43 km², kaiken lidnankundan pind oli 35,78 nellikkilometrad. Lidnankund om kätud ümbrikon territorialižeks palakundaks vn 2022 kezakuspäi.

Sergei Kapustin radoi lidnankundan pämehen vn 2017 sügüz'kuspäi.

Eläjad

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 30,926 ristitud, rajonan viž ühesandest, vn 2021 — 28,670 ristitud. Vl 2017 kaik 31,606 ristitud elihe lidnas i 31,885 ristitud kaikes lidnankundas. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 35..37 tuhad eläjid vll 1959−2000 (37,916 eläjad vl 1979).

Ortodoksižen hristanuskondan koumekümne pühäpertid-sauvust^[1] oma saudud lidnan südäimes: nell' päjumalanpertid (Tozioiktan Prokopijan Ustüglaižen kafedraline, Ioann Ustüglaižen, Jumalanmaman Emäganpäivän, Mikoi-arhangelan), 22 jumalanpertid i nell' časounäd. Erased-se enččiden pühäpertiden sauvused kävutasoiš opendusen aluzkundoikš, fabrikoikš.

Openduz

Lapsiden opendusen aluzkundad oma kaks'kümne nimitadud i nomeruidud päivkodid, aluzškol nomer 11, nell' keskškolad (nomer 1, 2, 4, 9), gimnazii, lapsiden sädamižen keskuz, čomamahtoiden škol, čomamahtoine škol, kaks' lapsiden da norišton sportškolad (üks' specializiruiše ujundal), puhäpäiväline škol.

Kaik nell' specialižen keskopendusen aluzkundad ratas lidnas: äiprofil'ne kolledž^[2], gumanitariž-pedagogine kolledž^[3], medicinine kolledž^[4] i Valdkundaližen meri- da jogilaivišton universitetan filial^[5] (Piter).

Transport

Ühtennimine Sur' Ustüg-raudtestancii (jüguiden täht tobjimalaz) om lopstancijaks «Kotlas — Sur' Ustüg»-raudtesarakol, radaškanzi vl 1977. Avtobusad (seičeme maršrutad) da taksid oma kundaližeks transportaks lidnan südäimes, mugažo ehtatim Kuzino-žilhonnoks om Suhonas päliči. Avtotesild ühtenzoitab Suhonan randoid ülüižel.

Tatanmaine civiline Sur' Ustüg-lendimport (VUS / ULWU) sijadase vides kilometras lodeheze lidnan keskuzpalaspäi, läz raudtestancijad. Sišpäi tehtas reisid Moskvha da Piterihe (molembad Čerepovecan kal't).

Galerei

Suren Ustügan rajonan i lidnan administracijoiden pertid ühteks riveks (2016)
Päjumalanpertiden tanaz:
Jumalannägundan jumalanpert',
Ioann Ustüglaižen päjumalanpert',
Prokopii Ustüglaižen päjumalanpert', i Emäganpäivän päjumalanpert', vn 2017 nägu
Pakaine-Dedan počt i ezitaikund lidnas, vn 2013 fotokuva
Jogilaivišton tehnikuman sauvuz vl 2016
Lidnan kul'turkeskuz (2016)
Sur' Ustüg-lendimportan terminal, semendku 2023
Suren Ustügan avtobusstancii vl 2010
Suhonan randirdan istorine pala (2015)

Homaičendad

Irdkosketused

Lidnan turizman keskusen sait (ustugtur.ru). (ven.)

Sur' Ustüg Vikiaitas

	Vologdan agjan lidnad
	Babajevo \| Belozersk \| Čerepovec \| Gräzovec \| Harovsk \| Kadnikov \| Kirillov \| Krasavino \| Nikol'sk \| Sokol \| Sur' Ustüg \| Tot'm \| Ustüžn \| Vitegr \| Vologd

[1] Suren Ustügan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)

[2] Suren Ustügan äiprofil'žen kolledžan sait (vumk.ru). (ven.)

[3] Suren Ustügan gumanitariž-pedagogižen kolledžan sait (vupedcol.ru). (ven.)

[4] Suren Ustügan medicinižen kolledžan sait (vumk.net). (ven.)

[5] Valdkundaližen meri- da jogilaivišton universitet, Suren Ustügan filialan sait (vufgumrf.ru). (ven.)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]