Žukovk
Lidnanznam | |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2021) | 17,628 ristitud |
Pind | 13 km² |
Telefonkod | +7−48 334-xx-xxx |
Avtokod | 32 |
Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Žukovk (ven.: Жу́ковка) om Venäman lidn Bränskan agjan pohjoižes. Se om Žukovkan ümbrikon (edel 2021. vot — rajonan) administrativine keskuz.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Eländpunktan aluz om pandud vl 1867 kuti Žukovk-pol'stancii holitamha «Orel — Vitebsk»-raudted. Nimitihe Žukov-pomeššikan-manpidajan kanzannimen mödhe, hän oli otnus mecpilindha. Kätihe raudtestancijaks vl 1871. Saudihe raudanvalamižtegint raudten täht 19. voz'sadan lopus, raudteškolad 20. voz'sadan augotišes. Kätihe tegimišton sijaližeks keskuseks aigan mändes, i sai radnikžilon statusad VCIK:an pätandan mödhe vn 1931 31. päiväl redukud. Radnikžilo sai lidnan statusad vl 1962.
Žukovk šingotase «Stels»-kvadrocikliden, lumi- i solikkuimiden da veloramoiden järedal tegimel, sömtegimišton edheotandoil (maidtegim[1] sen saguden pästandanke, kombisötkentegim, villänümbriradai kombinat), mugažo tehnologižen mašiništon tegim radab i mecan edheotandad oma väges.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase Desnan hural randal, 150..160 m ü.m.t. korktusil.
Matkad Bränskhasai om 56 km suvipäivnouzmha. Lähembaižed lidnad oma Dät'kovo 40 km päivnouzmha orhal vai 63 km avtol i Sel'co 40 km suvipäivnouzmha raudtedme.
Tobmuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Latiši-žilo da kuz' küläd mülüihe lidnankundha Žukovkan ližaks. Lidnankundan pind oli 74,4 km².
Lidnankundan tobmuden pämez' oli sen Rahvahandeputatoiden nevondkundan ezimez'. Jäl'gmäine lidnan pämez' oli Galina Šiškareva, radoi vn 2014 tal'vkuspäi vn 2021 keväz'kuhusai.
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu om 18 269 ristitud, rajonan pol', vn 2021 — 17 628 ristitud. Kaik 16 953 ristitud elihe lidnas i 17 917 ristitud kaikes lidnankundas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 19..20 tuhad eläjid vozil 1989−2005 (20 600 rist. vl 1996).
Rahvahad (enamba 0,4 % vl 2021): venälaižed — 92,2 %, ukrainalaižed — 0,4 %, toižed rahvahad — 1,9 %, rahvahahuden ozutandata — 5,5 %.
Ortodoksižen hristanuskondan koume jumalanpertid[2] oma saudud da avaitud lidnas: ph. Aleksandr Nevalaižen jumalanpert' (om udessaudud vll 1991−1995), puine Hristan Eläbzdusen kaumžomal (2004) i puine Pühän Jumalanmaman Katken jumalanpert' rauhiden mehiden kodinno (2005).
Lapsiden opendusen aluzkundad oma severz'-se päivkodid, kaks' keskškolad (nomer 1 i 2), licei, lapsiden sädamižen keskuz, čomamahtoiden škol, lapsiden da norišton sportškol. Bränskan agrarižen tehnikuman (Starodub) Žukovkan filial[3] (ende Žukovkan profškol nomer 33) om lidnan professionaližen opendusen aluzkundaks.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Žukovkan maidtegimen sait (from-zhukovka.ru). (ven.)
- ↑ Žukovkan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
- ↑ Bränskan agrarine tehnikum, Žukovkan filialan sait (bat-zhukovka.ru). (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Žukovk Vikiaitas |
Bränskan agjan lidnad | ||
Bränsk | Dät'kovo | Fokino | Karačev | Klincad | Mglin | Novozibkov | Počep | Sel'co | Sevsk | Starodub | Suraž | Zlink | Žukovk | Trubčevsk | Uneč | ||