Jel'n'
Lidnanznam |
Flag |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2021) | 8,332 ristitud |
Pind | 15 km² |
Pämez' | Marina Novikova (reduku 2020—) |
Telefonkod | +7−48 146-xx-xxx |
Avtokod | 67 |
Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Jel'n' (ven.: Е́льня) om Venäman lidn da lidnankund Smolenskan agjan lodehes. Se om Jel'nän rajonan administrativine keskuz. Om «sodahoštusen lidn»-arvnimenke vn 2007 redukuspäi.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Eländpunkt mainitaškanzihe Smolenskan Rostislav-ruhtinasen käskkirjeižes vl 1150 kuti Jeln (ven.: Елна), sen jändused oma kaičenus Desnan hural randal. Lidnan territorii oli ridan objektaks Venän i Litvanman keskes. Vspäi 1654 om Venäman palaks. Vl 1776 sai makundan lidnan statusad. Toižen mail'man sodan aigan lidn oli okkupiruidud (18. heinku — 6. sügüz'ku 1941 i 6. reduku 1941 — 30. eloku 1943).
Jel'n' šingotase mecanpilindal i savičun tegimel.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase rajonan päivlaskmas, Smolenskan-Moskvan ülüden vedenjagajal tazangištol, Desn-jogen üläjoksmusen oiktal randal tobjimalaz (Dnepran hura ližajogi), 225 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad Smolenskhasai om 77 km päivlaskmha-lodeheze orhal, 108 km avtotel vai 80 km raudtel. Toižed lähembaižed lidnad om Dorogobuž 38 km pohjoižhe orhal vai 41 km avtotedme, Spas-Demensk (Kalugan agj) 57 km päivnouzmha orhal, 67 km avtotedme vai raudtedme, Desnogorsk 48 km suvhe orhal vai 57 km avtotedme, i Počinok 52 km päivlaskmha-suvipäivlaskmha orhal, 56 km avtotedme vai 130 km raudtedme. Jel'n' -raudtestancii radab lidnan päivlaskmas «Smolensk — Tul»-keskustal. «Safonovo — Počinok»-avtote ümbärdab lidnad päivlaskmaspäi.
Kaik kümne küläd mülüdas lidnankundha Jel'nän ližaks. Lidnankundan pind — 86 km².
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vl 1939 lidnan ristitišt oli 7 132 eläjad. Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 9 900 ristitud, rajonan seičeme kümnendest. Kaik 9 419 ristitud elihe lidnankundas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 11 600 eläjad vll 1998.
Rahvahad (2010): venälaižed — 93,2 %, ukrainalaižed — 2,3 %, vaugedvenälaižed — 1,1 %, toižed rahvahad — 3,4 %.
Ortodoksižen hristanuskondan nell' pühäpertid[1] oma letud lidnas: ph. Illä-endustajan jumalanpert', Jumalanmaman «Pölištunuziden aznoičend»-jumalaižen jumalanpert' (om sauvomas), kaks' časounäd. Niiden ližaks Spasan Toižetamižen päjumalanpert' i Hristan Eläbzdusen jumalanpert' ei ole kaičenus.
Kozlovkan äiprofil'ne agrarine kolledž (Roslavlin rajonan Kozlovk-külä), sen Jel'nän profopenduzkeskuz[2] (edel vn 2015 sügüz'kud Jel'nän maižanduztehnikum[3]) om lidnan professionaližen opendusen aluzkundaks.
Lidnankundan pämez' om sen nevondkundan ezimez'. Edeline lidnan pämez' om Irina Bogačeva (viluku 2019 — reduku 2020).
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]-
Desn-jogi Jel'näs (2008)
-
Ph. Illä-endustajan jumalanpert', vn 2008 nägu
-
Kutuzovan lidnanlapt vl 2004
-
Kul'turkeskuz i Mihail Glinka-muzikankirjutajan muštnik (2004)
-
Jel'n' -raudtestancii vl 2008
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Jel'nän pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
- ↑ Jel'nän profopenduzkeskuz Kozlovkan äiprofil'žen agrarižen kolledžan km-ak.ru-saital. (ven.)
- ↑ Jel'nän maižanduztehnikuman sait (elnsht.narod.ru). (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Jel'n' Vikiaitas |
Smolenskan agjan lidnad | ||
Demidov | Desnogorsk | Dorogobuž | Duhovščin | Gagarin | Jarcevo | Jel'n' | Počinok | Roslavl' | Rudn' | Safonovo | Sičovk | Smolensk | Veliž | Väz'm | ||