Prokopjevsk
Lidnanznam |
Flag |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2021) | 187,877 ristitud |
Pind | 227,5 km² |
Pämez' | Maksim Škarabeinikov (tal'vku 2021—) |
Telefonkod | +7−3846-xxx-xxx |
Avtokod | 42, 142 |
Aigvö | UTC+7 (MSK+4) |
Prokopjevsk (ven.: Прокопьевск) om Venäman lidn da lidnümbrik Kemerovon agjan suvipäivlaskmas. Se om agjan koumanz' lidn eläjiden lugun mödhe, mugažo Prokopjevskan rajonan administrativižeks keskuseks (ei mülü sihe).
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Eländpunktan aluz om pandud kuti Monastirskoje-žilo Raštvoiden mez'jumalankodinno vll 1648..1651. Toižed-ki žilod oliba olmas Prokopjevskan sijas: Zenkovo, Usäti (vspäi 1784), Safonovo. Prokopjevskoje-žilo oli olmas 19. voz'sadaspäi, nimitihe ph. Prokopii Ustügalaižen oiktastuseks. Vl 1911 kätihe žilod volostin keskuseks. Vn 1917 redukus zavottihe sada kivihil't Prokopjevskojen kaivudespäi. Vn 1928 vilukus žilo kaivudenno sai radnikžilon statusad. Kätihe radnikžilod lidnaks vn 1931 30. päiväl kezakud. Lidnan i kaivajan päiv oigendase elokun jäl'gmäižel pühäpäiväl.
Prokopjevsk šingotase kivihilen samižel (kaivuz, kar'jer i Sibirin kivihil'küllästoitandan tedoinstitut, ende 16 kaivut oli), elektromašiništon tegimil, transportan kohenduzedheotandoil (sured jüguavtod, vagonad, tramvaid i trolleibusad), poukahtusenvastaižen kaivuzmašiništon tegimel, mašiništon tegimel sömtegimišton täht, sauvondmaterialiden pästandal (raudbetonantegim i keramižen savičun tegim), sömtegimištol (leibänkombinat, leibtegim, maidtegim), mugažo mebel'fabrik i omblendfabrik ratas.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase Abanjogen (ven.: Аба́, 71 km pitte) keskjoksmusen randoil (Tomin hura ližajogi, lankteb Novokuzneckas), 280 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Ottas vet Üläčumišan vezivaradimespäi 10 km päivlaskmha lidnaspäi. Matkad Altajan randan röunhasai om 20 km päivlaskmha orhal, Kemerovohosai om 168 km pohjoižhe orhal, 195 km avtotedme vai raudtel. Lähembaižed lidnad oma Kiselövsk ani pohjoižhe, kundaližen transportan maršrutad oma ühthižed kahtes lidnas, i Novokuzneck 10 km suvipäivnouzmha. Molembad lidnad mülüdas Novokuzneckan lidnaglomeracijha (1,15 mln rist. vl 2010).
Prokopjevsk om lidnümbrikon üks'jäine eländpunkt. Lidn jagase koumeks rajonaks, ned ei olgoi municipaližikš ühtnikoikš. Rajonad alajagasoiš 15 planiruindrajonaks, märitud röunoidenke.
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 210 130 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt oli 292 tuh. eläjid vl 1962 i 278 tuh. eläjid vl 1987.
Professionaližen opendusen aluzkundad: Prokopjevskan elektromašiništonsauvomižen tehnikum[1], tegimištoliž-ekonomine tehnikum, kaivuztehnine tehnikum[2], politehnikum, sauvondtehnikum, fizkul'turan tehnikum, transportine tehnikum, čomamahtoiden kolledž, Kemerovon agjan medicinižen kolledžan filial.
Edeline lidnan pämez' om Andrei Mamaev (kül'mku 2016 — kül'mku 2021).
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]-
Lidnan fontan (2014)
-
Joann-edelkävujan sündundan päjumalanpert', vn 2011 nägu
-
Kuzbassan vagonankohendusen «Novotrans»-edheotand, kahtenden jonon avaiduz vl 2020
-
Prokopjevskan dramteatr Leninan komsomolan nimed (2015)
-
Kul'turkeskuz Artöman nimed (2012)
-
«Šahtör»-stadion (2014, Kaivai)
-
Travmatoligine läžundkodi (2013)
-
Lidnan avtostancii vl 2014
-
Prokopjevsk-päraudtestancijan sauvuz vl 2014
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Prokopjevskan elektromašiništonsauvomižen tehnikuman sait (pemstprk.ru). (ven.)
- ↑ Prokopjevskan kaivuztehnižen tehnikuman sait (pgt.su). (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Prokopjevskan Rahvahan Ezitajiden Nevondkundan oficialine sait (prkgorsovet.ru). (ven.)
- Prokopjevskan Administracijan oficialine sait (pearlkuz.ru). (ven.)
Prokopjevsk Vikiaitas |
Kemerovon agjan lidnad | ||
Anžero-Sudžensk | Belovo | Berözovskii | Gur'jevsk | Jurg | Kaltan | Kemerovo | Kiselövsk | Leninsk Kuzneckii | Mariinsk | Meždurečensk | Miski | Novokuzneck | Osinniki | Polisajevo | Prokopjevsk | Salair | Taig | Taštagol | Topki | ||