Kotel'nič
Lidnanznam |
Flag |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2021) | 20,144 ristitud |
Pind | 29,2 km² |
Pämez' | Oleg Ismailov (reduku 2022—) |
Telefonkod | +7−83 342-xx-xxx |
Avtokod | 43 |
Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Kotel'nič (ven.: Коте́льнич) om Venäman lidn, lidnümbrik da transporttesol'm Kirovan agjan päivlaskmas. Se om agjan videnz' lidn eläjiden lugun mödhe, Kotel'ničun rajonan administrativižeks keskuseks mugažo, ei mülü rajonha.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Eländpunkt mainitaze ezmäižen kerdan «Starinas Vätkanmas» (17.-18. voz'sadad) kuti alusenpandud uz'lidnalaižil žilo anastadud marilaižil Kokšarov-lidnuden (nitmar.: Какшар tähäsai) sijas vl 1181. Sirtihe žilod videks kilometraks jogen mödvedhe 14. voz'sadal, saudihe Kremlid. Vspäi 1647 ph. Oleksijan jarmank oleskeli keväz'kus (7.-22. surtte Venämas vozidme, südäiazjoiden ministrusen mödhe).
Kotel'nič sai makundan lidnan statusad vl 1780, oli torgovanoiden lidnaks. Saudihe sildad Vätkas päliči «Vätk — Piter»-raudtel vll 1903−1905. Vl 1927 raudte ühtenzoiti Alauz'lidnanke, i Kotel'nič kändihe raudtesol'meks. Kaks' raudtestancijad om olmas: Kotel'nič-1 i Kotel'nič-2. Mugažo lidn šingotase pun ümbriradmižel (pilindmaterialad, klejatud brus, pertid cilindruidud parzišpäi), villän kuivadamižmašinoiden pästandal, saguden edheotandal.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase Vätk-jogen oiktal korktal randal, 120 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Sur' van («katl'uz») läbitab lidnad pohjoižespäi suvhe.
Matkad agjan Kirov-keskushesai om 84 km päivnouzmha-pohjoižpäivnouzmha orhal, 121 km avtotedme vai raudtedme. Toine lähembaine lidn om Orlov 41 km pohjoižpäivnouzmha orhal vai 48 km avtotedme.
Tobmuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kotel'nič om lidnümbrikon üks'jäižeks eländpunktaks.
Lidnümbrikon tobmuden pämez' om sen Administracijan pämez'. Edeližed lidnan pämehed oma Sergei Vdovkin (keväz'ku 2021 — reduku 2022), Andrei Likov (Андрей Лыков, reduku 2017 — uhoku 2021). Lidnan Duman ezimez' om Sergei Bol'šakov vn 2016 redukuspäi.
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 24 979 ristitud, vn 2021 — 20 144 ristitud. Kaik 23 966 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 38 tuhad eläjid vl 1992.
Ortodoksižen hristanuskondan seičeme pühäpertid[1] oma kaičenus i saudud lidnas: ph. Mikulai-čudonsädajan päjumalanpert' (saudihe vll 1903−1905) i jumalanpert' (saudud privatižes pertišpäi vl 1948), kaks' tošt jumalanpertid, kodijumalanpert', kaks' časounäd. Niiden ližaks nell' pühäpertid ei ole kaičenus: Eläban Eziauguižen Stroican päjumalanpert' (oli saudud vll 1705−1713, rušihe vl 1940), üksin jumalanpert', kodijumalanpert' i časoun'.
Kirovan maižanduztehnikum[2] om lidnan professionaližen opendusen aluzkundaks.
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]-
Lidnan administracijan sauvuz (2019)
-
Ph. Mikulai-čudonsädajan jumalanpert', vn 2020 nägu
-
Torguindkeskuz vl 2013
-
Fizkul'turine tervehtamižkompleks (2013)
-
Kotel'nič-päraudtestancijan sauvuz vl 2011
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Kotel'ničun pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
- ↑ Kirovan maižanduztehnikuman sait (kcxt-kotelnich.ru). (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kotel'nič Vikiaitas |
Kirovan agjan lidnad | ||
Jaransk | Kirov | Kirovo-Čepeck | Kirs | Kotel'nič | Luz | Malmiž | Muraši | Nolinsk | Omutninsk | Orlov | Slobodskoi | Sosnovk | Sovetsk | Zujevk | Uržum | Vauged Holunic | Vätkan Poläni | ||