Mine sisu juurde

Lodz'

Vikipedii-späi
Lodz'
Łódź
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Pol'šanma
Eläjiden lugu (2023) 655,279 ristitud
Pind 293,25 km²
Lodz' Łódź
Pämez' Hanna Zdanovska
(tal'vku 2010—,
Hanna Zdanowska)
Telefonkod +48−42
Aigvö tal'vel UTC+1,
kezal UTC+2


Lidnan transportkart (2012)

Lodz' (pol'š.: Łódź [wut͡ɕ] «veneh», jidiš: לאדזש‎, vepsän kirjamil Lodž) om lidn Pol'šanman keskuses. Se om valdkundan koumanz' lidn eläjiden lugun mödhe, Lodzin sodaveikundan pälidn.

Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan vl 1332 peneks küläks latiniženke Lodzia-nimenke. Vl 1423 se sai lidnan oiktusid. Vozil 1945−1948 lidn tegi valdkundan pälidnan funkcijoiden mödhe, sikš miše Varšav oli muretud Toižen mail'man sodan toriden jäl'ghe.

Vhesai 1990 Lodz' oli tekstil'tegimišton keskuseks. Vodele 2009 läz tuhad verazmaižid investirujid tuliba lidnha, mail'man elektronižed da IT-kompanijad sauvoiba ofisoid täs (oz. indine Infosys). Nügüd'aigan lidn om valdkundan elektronižen tegimišton keskuz.

Geografijan andmused

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Lidn sijadase sodaveikundan keskuzpalan pohjoižes, 164..284 m ü.m.t. korktusil, peniden jogiden randoil. Ned 19 joged mülüdas Vartan (Oderan oiged ližajogi) i Vislan basseinoihe. Matkad Varšavhasai om 120 km pohjoižpäivnouzmha.

Klimat om ven kontinentaline. Keza om päivoikaz, tal'vaig om pil'vekaz. Voden keskmäine lämuz om +8,8 C°, kezakun-elokun +17,1..+19,2 C°, tal'vkun-uhokun 0..−1,5 C°. Ekstremumad oma −31,1 C° (viluku) i +37,6 C° (heinku, eloku). Kezaaigan minimum om −1,5 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +17,5 C° (uhoku). Ei voi panda halad heinkus-elokus. Paneb sadegid 578 mm vodes, enamba heinkus (81 mm), vähemba kül'mkus-sulakus (34..41 mm kus). Paneb lunt 48 päiväd tal'ves, no lumikatken keskmäine korktuz ei ülita seičeme santimetrad, lumi sulab teravas päpaloin. Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 69..71 % röunoiš sulakus-elokus, 84..89 % redukus-uhokus.

Lodzin rajonad i lidnanlaptad (2008)

Ende lidn jagoihe videks nimitadud rajonaks (pol'š.: dzielnica). Nügüd' se jagase 36 nimitadud lidnanlaptaks (osiedle).

Edeline lidnan pämez' (pol'š.: prezydent miasta Łodzi) om Jerzy Kropiwnicki (Jerzy Kropiwnicki, kül'mku 2002 — viluku 2010).

Vl 1988 lidnan ristitišt oli 854 tuhad eläjid i oli kaikiš suremb. Vl 2014 lidnan eläjiden lugu oli 706 004 ristitud. Ristitišt poleneb radotomuden tagut da Pol'šanman pälidnan lähembusen taguiči. Läz 1,1 mln ristituid elädas ezilidnoidenke 2496 km² pindal (2023).

Avtobusad (58 maršrutad) da tramvaid (19 jonod) oma kundaližeks transportaks lidnas. Elektrojonused ühtenzoittas Lodzid ezilidnoidenke. Kaik koume päraudtestancijad ratas: Lodz'-Fabričnai (pol'š.: Łódź Fabryczna, manalaine), Lodz'-Kalisk (Łódź Kaliska), Lodz'-Vidzev (Łódź Widzew).

Rahvahidenkeskeine civiline Lodz'-lendimport[1] Vladislav Reimont-kirjutajan nimed (ende Lüblinek, LCJ / EPLL, 356 tuh. passažiroid vl 2023) sijadase kudes kilometras suvipäivlaskmha lidnan keskusespäi. Tehtas reisid Münhenha, Suren Britanijan lidnoihe, čarterreisid Keskmeren lebutahoiže.

  1. Rahvahidenkeskeižen Lodz'-lendimportan sait (lodz-airport.pl). (pol'š.) (angl.)



Pol'šanman sodaveikundad da niiden administrativižed keskused
Alakarpatan (Žešuv) | Alaläšan (Belostok) | Alasilezijan (Vroclav) | Kujavijan da Pomorjen (Bidgošč, Torun') | Lodzin (Lodz') | Lüblinan (Lüblin) | Lübušan (Gožuv-Vel'kopol'ski, Zelöna Gur) | Mazovijan (Varšav) | Opolen (Opole) | Penen Pol'šanman (Krakov) | Pomorjen (Gdan'sk) | Päivlaskmpol'žen Pomorjen (Ščecin) | Silezijan (Katovice) | Suren Pol'šanman (Poznan') | Sventokšistan (Kel'ce) | Varminiž-Mazuran (Ol'štin)