Toropec

Toropec
Торопец
	Lidnanznam;
Valdkund	Venäma
Eläjiden lugu (2018)	12,048 ristitud
Pind	22,29 km²
Pämez'	Aleksandr Läšok; (2013—)
Telefonkod	+7−48 268-xx-xxx
Avtokod	69
Aigvö	UTC+3 (MSK+0)

Toropec (ven.: Торопец) om Venäman lidn da lidnankund Tverin agjan päivlaskmas. Se om Toropecan rajonan administrativine keskuz.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan vl 1074 pühän Pečeran Isaakijan augotižlibundaks («toropecalaine»). Toine lidnan nimi oli Krivitesk. Toropec-žo mainitase vl 1168 lidnan statusanke kuti ühtennimižen ruhtinazkundan (1168−1320) keskuz. Eländpunkt om sirtud udhe sijha vn 1337 lujan lämoipalon da sur'veden jäl'ghe. Toine luja lämoipalo oli vl 1634, i Ph. Mikulain jumalanpert' (1669) tegihe ezmäižen kivižen sauvusen lidnas.

18. voz'sadal oli mülünu Ingrijan (Piterin) gubernijha, sid' Uz'lidnan i Pskovan gubernijoihe. Vspäi 1935 om Tverin agjan palaks. Toižen mail'man sodan aigan oli okkupiruidud nacistižen Germanijan sodavägil (29. eloku 1941 — 21. viluku 1942).

Toropecan ižandusen päsarakod oma kebn tegimišt (kengiden tegim) i mecan ümbriradmine, mugažo plastikpakuitesen tegim i valamižmehanine tegim oma olmas.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase Toropanjogen randal (ven.: река Торопа, ende Торопица, Päivlaskmaižen Dvinan oiged ližajogi), se jokseb Solomennoje- i Zalikovskoje-järviš läbi lidnan südäimes. Toropec seižub Valdai-ülüden suvipäivlaskmas, 180 m keskmäižel korktusel valdmeren pindan päl. Ühtennimine raudtestancii sijadase «Bologoje — Velikije Luki»-keskustal.

Matkad Tverihesai om 265 km päivnouzmha orhal vai 316 km avtotedme. Lähembaižed lidnad oma Andreapol' pohjoižpäivnouzmha (42 km orhal), Päivlaskmpol'ne Dvin suvipäivnouzmha (38 km orhal) i Velikije Luki päivlaskmha (70 km orhal vai 97 km avtotedme).

Toropec om lidnankundan üks'jäine eländpunkt.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 13 015 ristitud, kaks' koumandest rajonan ristitištos. Kaikiš suremb ristitišt oli läz 17 tuhad eläjid vozil 1970−2001. Ortodoksižen hristanuskondan Ph. Tihonan naižjumalankodi, Jumalanmaman Korsunin jumalaižen päjumalanpert' da 6 jumalanpertid oma lidnas.

Toropecan maižanduztehnikum om professionaližen opendusen aluzkundaks.

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Toropecan penen lidnusen sija, 2020
Jumalanmaman Korsunin jumalaižen päjumalanpert' (om saudud vll 1795−1804), vn 2012 nägu
Toropecan kodirandantedištandmuzei vl 2012, ende Sündun nägundan jumalanpert' (om saudud vll 1762−1766)
Kul'turkeskuz, 2020
Toropec-päraudtestancijan sauvuz vl 2010

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Toropec Vikiaitas

	Tverin agjan lidnad
	Andreapol' \| Belii \| Bežeck \| Bologoje \| Kaläzin \| Kašin \| Kimri \| Konakovo \| Krasnii Holm \| Kuvšinovo \| Lihoslavl' \| Nelidovo \| Ostaškov \| Päivlaskmpol'ne Dvin \| Ržev \| Staric \| Zubcov \| Toropec \| Toržok \| Tver' \| Udoml' \| Ves'jegonsk \| Višnii Voločok