Toropec

Toropec
Торопец
Lidnanznam;	Flag;
Valdkund	Venäma
Eläjiden lugu (2020)	11,826 ristitud
Pind	22,29 km²
Pämez'	Tatjana Boikova; (reduku 2018—)
Telefonkod	+7−48 268-xx-xxx
Avtokod	69
Aigvö	UTC+3 (MSK+0)

Toropec (ven.: Торо́пец) om Venäman lidn da lidnankund Tverin agjan päivlaskmas. Se om Toropecan rajonan administrativine keskuz.

Istorii[vajehta | vajehtada lähte]

Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan vl 1074 pühän Pečeran Isaakijan augotižlibundaks («toropecalaine»). Toine lidnan nimi oli Krivitesk. Toropec-žo mainitase vl 1168 lidnan statusanke kuti ühtennimižen ruhtinazkundan (1168−1320) keskuz. Eländpunkt om sirtud udhe sijha vn 1337 lujan lämoipalon da sur'veden jäl'ghe. Toine luja lämoipalo oli vl 1634, i ph. Mikulain jumalanpert' (1669) tegihe ezmäižen kivižen sauvusen lidnas.

18. voz'sadal lidn oli mülünu Ingrijan (Piterin) gubernijha, sid' Uz'lidnan i Pskovan gubernijoihe. Vspäi 1935 om Tverin agjan palaks. Toižen mail'man sodan aigan oli okkupiruidud nacistižen Germanijan sodavägil (29. eloku 1941 — 21. viluku 1942).

Toropecan ižandusen päsarakod oma kebn tegimišt (kengiden fabrik^[1]) i mecan ümbriradmine, mugažo plastikpakuitesen tegim i valamižmehanine tegim oma olmas.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada lähte]

Lidn sijadase rajonan suves, Toropanjogen randal (ven.: река Торо́па 174 km pitte, ende Торопица, Päivlaskmaižen Dvinan oiged ližajogi), se jokseb Solomennoje- i Zalikovskoje-järviš läbi lidnan südäimes. Toropec seižub Valdai-ülüden suvipäivlaskmas, 180 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Ühtennimine raudtestancii sijadase «Bologoje — Velikije Luki»-keskustal.

Matkad Tverihesai om 265 km päivnouzmha orhal vai 316 km avtotedme. Lähembaižed lidnad oma Andreapol' 42 km pohjoižpäivnouzmha orhal, Päivlaskmpol'ne Dvin 38 km suvipäivnouzmha orhal i Velikije Luki 70 km päivlaskmha orhal vai 97 km avtotedme.

Toropec om lidnankundan üks'jäižeks eländpunktaks.

Eläjad[vajehta | vajehtada lähte]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 13 015 ristitud, kaks' koumandest rajonan ristitištos. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli läz 17 tuhad eläjid vozil 1970−2001. Kaik 12 092 eläjad oli lidnas vl 2017.

Ortodoksižen hristanuskondan 19 pühäpertid^[2] oma saudud i kaičenus lidnas: ph. Tihonan naižjumalankodi (kaks' jumalanpertid), Jumalanmaman Korsunin jumalaižen päjumalanpert', Eläban Eziauguižen Stroican päjumalanpert' Stroican jumalankodiš, kümne jumalanpertid, kaks' kodijumalanpertid, koume časounäd. Niiden ližaks viž jumalanpertid ei ole kaičenus.

Toropecan kolledž^[3] (ende profškol i maižanduztehnikum) om lidnan professionaližen opendusen aluzkundaks.

Edeline lidnan pämez' (Deputatoiden nevondkundan ezimez') om Aleksandr Läšok (2013 — tal'vku 2017).

Galerei[vajehta | vajehtada lähte]

Toropecan penen lidnusen sija, 2020
Jumalanmaman Korsunin jumalaižen päjumalanpert' (om saudud vll 1795−1804), vn 2012 nägu
Toropecan kodirandantedištandmuzei vl 2012, ende Sündun nägundan jumalanpert' (om saudud vll 1762−1766)
Kul'turkeskuz, 2020
Toropec-päraudtestancijan sauvuz vl 2010

Homaičendad[vajehta | vajehtada lähte]

Irdkosketused[vajehta | vajehtada lähte]

Toropec Vikiaitas

	Tverin agjan lidnad
	Andreapol' \| Belii \| Bežeck \| Bologoje \| Kaläzin \| Kašin \| Kimri \| Konakovo \| Krasnii Holm \| Kuvšinovo \| Lihoslavl' \| Nelidovo \| Ostaškov \| Päivlaskmpol'ne Dvin \| Ržev \| Staric \| Zubcov \| Toropec \| Toržok \| Tver' \| Udoml' \| Ves'jegonsk \| Višnii Voločok

[1] Toropecan kengiden fabrikan sait (kupitapki.ru). (ven.)

[2] Toropecan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)

[3] Toropecan kolledžan sait (торопец-колледж.рф). (ven.)

[1]

[2]

[3]