Jur'jev Pol'skii

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Jur'jev Pol'skii
Юрьев-Польский
 Lidnanznam
Yuriev-Polskiy COA 2019.jpg
 Flag
Flag of Yuryev-Polsky.png
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2021) 17,616 ristitud
Pind 10,2 km²
Jur'jev Pol'skii Юрьев-Польский
Pämez' Aleksandr Vikulov
(reduku 2009—)
Telefonkod +7−49 246-xx-xxx
Avtokod 33
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Jur'jev Pol'skii (ven.: Юрьев-Польский) om Venäman lidn da lidnankund Vladimiran agjan lodehližen palan pohjoižes. Se om Jur'jev Pol'skijan rajonan administrativine keskuz.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Eländpunktan aluz om pandud vl 1152 Jurii Dolgorukii-ruhtinasen käskön mödhe lidnuseks lidnan statusanke. Nimitihe lidnad Dolgorukijan nimen mödhe. Eziauguižešti mainitihe aigkirjoiš Gürgev, Gergev, ližazihe Pol'skii erištamha Tartuspäi (enččel Jur'jev) i Ivanovon agjan Jur'jevecaspäi. Lidn oli penen Jur'jevan ruhtinazkundan keskusen vozil 1213−1340, oli Vladimiran ruhtinasiden poles, vspäi 1340 Moskvan ruhtinazkundan palaks. Oli mülünu Vladimiran gubernijha makundan lidnaks vspäi 1796.

Lidn eli lujas lämoipalos läbi vl 1871, sen jäl'ghe palanuded torguindrived oma udessaudud kivespäi. Jur'jev Pol'skii-raudtestancii radab vspäi 1898. Kaik 13 kanghiden edheotandad radoiba lidnas 20. voz'sadan augotišes.

Jur'jev Pol'skii šingotase elektromašiništon tegimel sidon sarakon täht, kanghiden «Avangard»-fabrikal (ribuikahad, meblin täht i kebnad kanghad), sömtegimištol (razvitoman maidon tegim, lihakombinat).

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase Kolokš-jogen molembil randoil (ven.: Колокша, Kläz'man hura ližajogi), maižanduzrajonan keskuses, 140 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad Vladimiraspäi om 60 km lodeheze orhal vai 68 km avtotedme. Lähembaižed lidnad om Kol'čugino 30 km suvipäivlaskmha orhal vai avtotedme i Gavrilov Posad (Ivanovon agj) 28 km päivnouzmha orhal vai 42 km avtotel/raudtel.

Jur'jev Pol'skii om lidnankundan üks'jäine eländpunkt.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 19 595 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt oli 22 096 rist. vl 1970 i 22 247 eläjad vl 1989.

Ortodoksižen hristanuskondan nened pühäpertid[1] oma olmas lidnas: ph. Jurgii-vägestusenkandajan päjumalanpert' (1230−1234), Mikoi-arhangelan mez'jumalankodi i muzei (17. voz'sada, ühtennimine päjumalanpert' i koume jumalanpertid), Jumalanmaman Tulendan Nikonovskii-mez'jumalankodi (kaks' jumalanpertid), phh. Pedroin da Pauloin naižjumalankodi (19. voz'sada, jumalanpertinke, völ kaks' jumalanpertid tarbhaitas restavracijad), ph. Stroican päjumalanpert' i kuz' jumalanpertid.

Industrialiž-gumanitarine kolledž[2] om professionaližen opendusen aluzkundaks.

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Jur'jev Pol'skijan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
  2. Jur'jev Pol'skijan industrialiž-gumanitarižen kolledžan sait (ypigk.spo.obrazovanie33.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]



Vladimiran agjan lidnad
Aleksandrov | Gorohovec | Gus' Hrustal'nii | Jur'jev Pol'skii | Kameškovo | Karabanovo | Kiržač | Kol'čugino | Kosterövo | Kovrov | Kurlovo | Lakinsk | Melenkad | Murom | Petuškad | Pokrov | Radužnii | Sobink | Strunino | Sudogd | Suzdal' | Vladimir | Väznikad