Üläural'sk

Üläural'sk
Верхнеуральск
Lidnanznam;	Flag;
Valdkund	Venäma
Eläjiden lugu (2020)	9,282 ristitud
Pind	50,18 km²
Pämez'	Sergei Tkačov; (keväz'ku 2022—,; velgusentäutai)
Telefonkod	+7−35 143-xx-xxx
Avtokod	74, 174
Aigvö	UTC+5 (MSK+2)

Üläural'sk (ven.: Верхнеура́льск, tot. i bašk.: Верхнеурал) om Venäman lidn da lidnankund Čeläbinskan agjan suvipalan päivlaskmas. Se om Üläural'skan rajonan administrativine keskuz.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Eländpunktan aluz om pandud venämalaižil baškiran territorijal vl 1734 kuti Üläuralan valdmad (ven.: Верхояицкая пристань), vll 1737−1781 — Üläuralan lidnuz, nimitihe Ural-jogen mödhe. Se sai makundan lidnan statusad nügüdläiženke nimenke vl 1781.

Üläural'sk šingotase oludtegimel i kartonpakuitesen fabrikal.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase rajonan keskuzpalan päivlaskmas, Ural-jogen üläjoksmusen hural randal, 412 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad Baškortostanan röunhasai om 8 km lodeheze orhal vai 15 km päivlaskmha avtotedme, Čeläbinskhasai om 201 kilometrad pohjoižpäivnouzmha orhal vai 259 km avtotedme. Lähembaižed lidnad oma Magnitogorsk 53 km suvhe orhal vai 62 km avtotel, Beloreck (Baškortostan) 55 km päivlaskmha orhal vai 61 km avtotedme, i Učali (Baškortostan) 50 km pohjoižhe orhal vai 65 km avtotedme.

Üläural'sk om lidnankundan üks'jäine eländpunkt.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 1939 lidnan ristitišt oli 11 200 eläjad. Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 9 457 ristitud, rajonan nelländez. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 17 400 eläjad vl 1913 i 11 700 eläjad vl 1959.

Rahvahad (2010): venälaižed — 89,4%, totarlaižed — 3,0%, baškiralaižed — 1,3%, ukrainalaižed — 1,1%, toižed rahvahad — 5,2%.

Professionaližen opendusen aluzkund om Üläural'skan agrotehnologine tehnikum — kozakoiden kadetkorpus.^[1]

Edeližed lidnan pämehed oma Aleksandr Lisov (kül'mku 2019 — keväz'ku 2022, Александр Лысов) i Väčeslav Kolonük (keväz'ku 2010 — reduku 2019).

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Monument rahvahanikoiden sodan vägimehile Izvoz-mägel
Ph. Mikulain päjumalanpertin nägu vl 2006
Vintegim (2018)
Tipografii (2017), ende kozakišton suimiden pert'
Venäman počtan sauvuz (2017), ende realine škol

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

↑ Üläural'skan agrotehnologižen tehnikuman sait (vatt-kkk.ucoz.net). (ven.) (+ äikel'ne avtomatine känduz)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidnankundan oficialine sait (ve.verhneuralsk.ru). (ven.)

Üläural'sk Vikiaitas

	Čeläbinskan agjan lidnad
	Aš \| Bakal \| Čebarkul' \| Čeläbinsk \| Jemanželinsk \| Jurüzan' \| Karabaš \| Kartali \| Kasli \| Katav-Ivanovsk \| Kištim \| Kopeisk \| Korkino \| Kus \| Magnitogorsk \| Miass \| Min'jar \| Näzepetrovsk \| Ozörsk \| Plast \| Satk \| Sim \| Snežinsk \| Suviural'sk \| Zlatoust \| Troick \| Tröhgornii \| Ust'-Katav \| Üläufalei \| Üläural'sk

[1] Üläural'skan agrotehnologižen tehnikuman sait (vatt-kkk.ucoz.net). (ven.) (+ äikel'ne avtomatine känduz)

[1]