Bakal
Lidnanznam
|
Flag
|
| Valdkund | Venäma |
| Eläjiden lugu (2020) | 18,706 ristitud |
| Pind | 50 km² |
| |
| Pämez' | Andrei Zaročincev (sulaku 2017—) |
| Telefonkod | +7−35 161-xx-xxx |
| Avtokod | 74, 174 |
| Aigvö | UTC+5 (MSK+2) |
Bakal (ven.: Бака́л, tot.: Бакал, bašk.: Баҡал) om Venäman lidn da lidnankund Čeläbinskan agjan päivlaskmaižen sarakon keskuzpalas. Mülüb Satkan rajonha, sen kahtenz' lidn eläjiden lugun mödhe.
Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]
Eländpunktan aluz om pandud vl 1757 samha raudkivendod. Kätihe radnikžiloks vl 1928. Kävutihe löudmižsijad lujas Suren sodan aigan, saihe kivendon 760 tuhad tonnoid vodes sil aigal. Ühtištuihe Bakal-radnikžilod lähižidenke žiloidenke da anttihe lidnan statusad vn 1951 25. päiväl redukud.
Bakal šingotase raudkivendon kar'jeril tähäsai, mugažo kaivuzil. Kivendon küllästamižtegim radab lidnas. Toižed edheotandad oma kaivuzmašiništon tegim (varapalad ekskavatoriden täht i küllästamižmašiništon kohenduz), Zlatoustan omblendfabrikan filial, sauvondmaterialiden sarak (kuividen sauvondsegoitusiden tegim, šebnän tehmine). «Suviural»-ralli i «Ural-Kosmopoisk»-organizacijan suim oleldas lidnan ümbrištos joga vodel.
Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]
Lidn sijadase rajonan päivlaskmaiženno röunanno, Suviuralan päivlaskmaižil pautkil, Sulei- i Sur' Suk-mägisel'giden keskes, 568 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad Baškortostanhasai om 7 km lodeheze orhal, Čeläbinskhasai om 167 km päivnouzmha orhal, 206 km avtotedme vai 250 km raudtedme. Lähembaine lidn om Satk-rajonkeskuz 12 km pohjoižpäivnouzmha orhal vai 15 km avtotel.
Ural-trassan «Uf — Čeläbinsk»-pala mäneb 7 km suvipäivnouzmha lidnaspäi. «Berdäuš — Bakal»-sarak ühtenzoitab lidnad «Uf — Čeläbinsk»-raudtekeskustanke, Bakal-stancii radab vaiše jüguiden täht vspäi 2012.
Nell' pen't žilod mülüdas lidnankundha Bakalan ližaks, sidä kesken kaks' oma kaikenaigaižeta ristitištota.
Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]
Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 20 940 ristitud, lidnankundan — 21 118 ristitud, rajonan nelländez. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 29..31 tuhad eläjid vll 1959−1967 (31 tuh. rist. vl 1967). Vl 2017 kaik 19 590 eläjad oli lidnas i 19 782 ristitud kaikes lidnankundas.
Rahvahad (2010): venälaižed — 87,3%, totarlaižed — 6,4%, baškiralaižed — 3,4%, ukrainalaižed — 1,0%, toižed rahvahad — 1,9%.
Professionaližen opendusen aluzkund om Bakalan proftehnologijoiden da holitišiden tehnikum.[1]
Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]
Kaivajiden kul'turkeskuz (2019)
«Neižne kühkjaiženke»-kuvapatsaz vl 2019
«Lesnoi»-pansionat (2019)
Kar'jer Bakalas (2014)
Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]
Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]
 |
Bakal Vikiaitas |
| Čeläbinskan agjan lidnad | ||
| Aš | Bakal | Čebarkul' | Čeläbinsk | Jemanželinsk | Jurüzan' | Karabaš | Kartali | Kasli | Katav-Ivanovsk | Kištim | Kopeisk | Korkino | Kus | Magnitogorsk | Miass | Min'jar | Näzepetrovsk | Ozörsk | Plast | Satk | Sim | Snežinsk | Suviural'sk | Zlatoust | Troick | Tröhgornii | Ust'-Katav | Üläufalei | Üläural'sk | ||