Eländkodi

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Personaline pert' AÜV:oiš, Massačusetts-štat.

Eländkodi om sauvuz, sija, kus ristitud vai (da) živatad elädas. Eländkodid kävutadas peitmahas sättumatomas säspäi tobjimalaz, unen täht, jäl'gelaižid kazvatamha, varoid kaičemha, lebun täht. Se om ristitun üks' kaikiš eziauguižiš kulutuzmärišpäi, hänen olendan olmas arvoimine.

Irdnägu (eksterjer), seiniden material, eländkodin südäin oma lujas erazvuiččed. Mugomad materialad kut pu, brezent, kivi, beton, ma, savič, teraz, stökol, eskai lu da lumi, kävutadas sauvomha kodid.

Nügüd'aigaižen eländkodin sündundan istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Pert' sväzinke (Baikalantagaine rand).

Ristitud kävutadas eländkodid istorijanedeližes aigaspäi Eziauguižin erazvuiččed karad da grotad oliba kodikš. Sikš ku londuseližed eländsijad ei voinugoi täutta amuižiden mehiden kaikid tahtoid, ka zavodihe lattä niid: eländlavad kivitihe, letihe kiviaidoid. Zemlänk da butkaine oliba ristituiden kaikiš amuižembikš eländkodikš tazangištoil.

Klimatan vajehtused, vilugoitusen pordod, uziden maiden otand kävutamižhe — kaiken necen tagut mehed sauvoškanziba eländkodid aktivižemb. Ezmäi pud da mamontoiden lud oliba radmaterialikš eriližen instrumentan olmatomuden taguiči. Neolitan aigan sauvoškanzihe ezmäižid eländkodid necen sanan nügüd'aigaižen znamoičendan mödhe. Eländsauvond oli zavottud erazvuiččel aigal sijihe i kul'turoihe kacten. Eländkodi oli ühten kehkran vai nellikhonusen ledenke keskes da reigunke savule lähtemha ülähäks pohjoižembaižiš regionoiš soraviden tal'videnke. Erašti mugoižes eländkodiš ristitud öduiba ühtes ičeze kabjživatoidenke.

Elonmahtuz toižetui kalaidajaspäi taholižhe, sišpäi eländkodin nägu mugažo tegihe toižeks. Eländkodiden irdnägu, suruz i sijaduz tegese erazvuiččikš, ned riptas regionan rahvahaližiš i kul'tureriližusišpäi, ižandan socialižes statusaspäi. Sauvoihe lödud, savič- da samankodid kuiviš mecatomiš rajoniš, letihe pupertid strubanke Evrazijan mecrajoniš. Möhemba zavodihe jagada neniden kodiden südäimen severzihe honusihe kävutandan mödhe: magaduzhonuz, keitimpol', adivhonuz i m.e..

Arheologižiden kaivandusiden mödhe, 9. voz'tuhal edel m.e. sauvoškanzihe ezmäižid kivesižid pertid elämižen täht istorižiš Suvianatolii- da Palestin-regioniš.

Bronzaigan Evropan maiš kaivatud mas eländsijad oliba eländkodin ühteks levitadud toižendaspäi. Ned oliba kattud konusanvuiččil katusil, oliba kehkrikš ku kacta pälpäi. Ühtes manpäližed pertid leviganziba, niiden seinid letihe kivespäi vai ned oliba plettüd, voidud savel. Mugažo eländkodi vajil leviganzi avaras neolitan da bronzaigan röunal.

Edesižes paksud azektud ridad veiba sihe azjaha, miše sauvoškanzihe lidnusid.

Märitud istorižil aigoil vaiše mehed sättujan socialižen statusanke (oz., bajarišt) voiba valtta eländkodiden erasil toižendoil (oz., ičeze lidnuz). Eziauguižin, konz maižanduz oli ekonomikan pän, sauvoihe pertid penil kogoil (küläd da žilod). Radonmahtoiden šingotesenke lendaškanzihe lidnoid.

Radsijan erištund kodišpäi[redaktiruida | redaktiruida purde]

Pert' Amsterdamas, om saudud vl 1669.

Amuižiš aigoiš i Keskaigan ristitud radoiba sigä-žo tobjimalaz, kus hö eliba — ičeze kodiš vai läz sidä: umal, živattanhas, radhonuses vai torguindlaukas. Tegimištkukerduz augotihe Alamaiš 17. voz'sadal, se vei kodiižandusen erištundale radsijaspäi, radonmahtospäi vai biznesaspäi. Sätnuded järedad fabrikad ahtištiba penid radonmahtajid torgusespäi.

Alamaiš sauvoihe lidnanpertid 4-5 ristitun täht. Nened kodid ei olgoi surikš, sikš miše pidi lugeta vaiše ičeze vägid, puhtastada-ki kodid pidi ičelaze, kazakoita. Sen aigan eländpertid kätihe komfortižikš peitsijikš, niid kävutihe vaiše lebaidamha radospäi, lodelemha heimolaižidenke da sebranikoidenke. Privatižuz oli tarbhaine, sen tagut koridor (ühthižhonuz) sündui susedhonusiden sijas, vai sauvoškanzihe severz' žiruid. 17. voz'sadan lopus nügüd'aigaižen kodin äjad pirdad jo oliba alamaižes eländkodiš.

Eländkodin evolücii 19.-20. voz'sadoil[redaktiruida | redaktiruida purde]

Tegimištkukerduz vei lidnalaižen eländkodin küzumižen heredale ližadusele: andoihe kortomha katusenaluižid, utüid, karzn'oid, aitaižid, varaaitoid.

Sures Britanijas tegimiden da fabrikoiden ližadusen mödhe eländkodin tarbhaižuz sündui radnikoiden ogibalan lugun täht. Odvemha i pigustamha sauvondad zavodihe leta kaiktä da äjin blokiruidud ühthe pertid elämižen täht (niid panihe rivihe, ühthižiden seinidenke). Pertid sauvoihe ühtejiččen irdnägunke, savučuspäi kaks'žiruižed: alahan — keitimpol' päčinke kivihilel, lähtendad irdale da pen'he sadhu; ülähän — üks'jäine eländhonuz, üks' kaikiden täht.

Järgeline suomalaine pert' 20. voz'sadan augotišespäi, Jüväskülä, Suomenma.

Sil-žo aigal erižpert' oli päpaloin eländkodikš buržuazijan täht. Sündujan keskklassan da intelligencijan täht sauvoihe penid kottedžid.

Vozil 1920-1930 avtomobilizacii zavodihe šingotadud maiš, se vei ezilidnoiden kazmižhe, AÜV:oiš eriližešti.

Toižen mail'man voinan jäl'ghe sauvomižen uded mahtused sünduiba lendamha odvid pertid — personaližid da kondominiumid.

Ezmäižed äifateržed pertid sünduiba Amuižes Rimas. 17. voz'sadaspäi sauvoškanzihe niid Evropadme samha sališt kortomha anttes. Vodele 1880 äifateržed pertid tegihe populärižemb liftan löudusen tagut. Mugoine eländsija om odvemb, sättub tipižprojektiruindale, sidä letas teravamba. Sen vigoihe mülütadas: kogotud rahvaz, ahthuz, erigoituz londuseližes ümbrištospäi, voimatomuz sauda ližahonusid. Lidnan arvoimižiš alažiruid mödas kävutamha laukoikš da kontorikš.

20. voz'sadan lopus — 21. voz'sadan augotišes pertin sauvondan aigan kävutaškatas «Melev pert'»-sistemad. Se om avtomatiziruidud sistem ohjandamha eländkodin inženerižel mašiništol da elektroladimištol. Ristit ohjandab sistem ühtel painimel oikti vai «kaluiden internet:an» kal't (IoT — angl. Internet of Things).

21. voz'sadal äi märid om vahvištadud kävutandan effektivižusen lujendusen täht da energijan kadotusen polendusen täht jo eländkodin sauvomižen aigan. Kävutadas eländhonusiden zoniruindad. Valdkund lujenzi lämuzizoläcijan i londuseližen vauktusen tarbhaičendoid. «Vihand kodi»-koncepcii el'getab pertin palahine energetine ičevarmituz voinuziden udištamha purtkiden abul (päiväine, tullei, biopoltuz, sadeged, ližadumižjoksmuz).

Uded eländkodid saudas varuitomiden projektoiden mödhe rajoniš manrehkaidusidenke.

Civiližes oiktuses[redaktiruida | redaktiruida purde]

Oiktusen «eländkodi»-tärtuz voib erineda erazvuiččid maidme. Ku mez' eläb pordaigaižes sauvuses eskai (hot' butkaižes), ka se om-ki eländkodi, oiktusen tärtusespäi erineden. Civiližen oiktusen mödhe, eländkodi om olmas bazižiden ičendoidenke, kudambad varmitadas ristitun kaikenaigaižen elämižen.

Mugažo eländkodi om koskmatoi. Se znamoičeb, miše čurahižiden personiden tulend om röunatud kovas i om voimusine vaiše käskuzkundan kirjutadud pätandan mödhe.

Eländkodi om valdkundmaksan likutamatomudes objekt. Eländkodin käskvarmitust ei ole Venämas. Elämižpindan i uman tärtused oma sidodud ühthe Venämas. Toižin sanoin, ei voi ostta niid eriži, paiči statjas, konz pertid ei ole völ.

Dokumentoiden nimikirjutez eländkodiš (Venäma):

  • tehnine pasport
  • kadastrpasport
  • ostmižen-möndan kožundkirjutez / tarbhaičendan oiktusen andmižen kožundkirjutez
  • maksmiždokumentad
  • tundištuz ičezkaluišton oiktusen registracijas

Venäman Civiline kodeks i Eländkodikodeks[1] maritas kondominiuman ohjastusen ohjandimid.

Toižendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Levitadud äjiš maiš[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rahvahaližed eländkodid[redaktiruida | redaktiruida purde]

Živatoiden eländkodid[redaktiruida | redaktiruida purde]

Erased živatad saudas eländkodid iče vai kävutadas jo olijoid kodid kaičemha poigid, päzumha irdpoližiš grazindoišpäi vai muite peitmahas. Kogon i parvehen živatoil ei ole eländkodid tobjimalaz.

Živattanaz da lävä oma kabjživatoiden täht.

Nügüd'aigaižen kodin palad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kc. mugažo[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Venäman Eländkodikodeks (consultant.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]