Eländkodi

Eländkodi om sauvuz, sija, kus ristitud vai (da) živatad elädas. Kävutadas eländkodid peitmahas sättumatomas säspäi tobjimalaz, unen täht, jäl'gelaižid kazvatamha, varoid kaičemha, lebun täht. Se om ristitun üks' kaikiš eziauguižiš kulutuzmärišpäi, hänen olendan olmas arvoimine.

Irdnägu (eksterjer), seiniden material, eländkodin südäin oma lujas erazvuiččed. Mugomad materialad kut pu, brezent, kivi, beton, ma, savič, teraz, stökol, eskai lu da lumi, kävutadas sauvomha kodid.

Nügüd'aigaižen eländkodin sündundan istorii

Ristitud kävutadas eländkodid istorijanedeližes aigaspäi. Eziauguižin erazvuiččed karad da grotad oliba kodikš. Sikš ku londuseližed eländsijad ei voinugoi täutta amuižiden mehiden kaikid tahtoid, ka zavodihe lattä niid: kivitihe eländlavad, letihe kiviaidoid. Zemlänk da butkaine oliba ristituiden kaikiš amuižembikš eländkodikš tazangištoil.

Klimatan vajehtused, vilugoitusen pordod, uziden maiden otand kävutamižhe — kaiken necen tagut mehed sauvoškanziba eländkodid aktivižemb. Ezmäi pud da mamontoiden lud oliba radmaterialikš eriližen instrumentan olmatomuden taguiči. Neolitan aigan sauvoškanzihe ezmäižid eländkodid necen sanan nügüd'aigaižen znamoičendan mödhe. Eländsauvond oli zavottud erazvuiččel aigal sijihe i kul'turoihe kacten. Eländkodi oli ühten kehkran vai nellikhonusen ledenke keskes da reigunke savule lähtemha ülähäks pohjoižembaižiš regioniš soravidenke tal'videnke. Erašti mugoižes eländkodiš ristitud öduiba ühtes ičeze kabjživatoidenke.

Elonmahtuz toižetui kalaidajaspäi taholižhe, sišpäi eländkodin nägu mugažo tegihe toižeks. Eländkodiden irdnägu, suruz i sijaduz tegese erazvuiččikš, ned riptas regionan rahvahaližiš i kul'tureriližusišpäi, ižandan socialižes statusaspäi. Saudihe lödud, savič- da samankodid kuiviš mecatomiš rajoniš, letihe pupertid strubanke Evrazijan mecrajoniš. Möhemba zavodihe jagada neniden kodiden südäimen severzihe honusihe kävutandan mödhe: magaduzhonuz, keitimpol', adivhonuz i m.e..

Arheologižiden kaivandusiden mödhe, 9. voz'tuhal edel m.e. sauvoškanzihe ezmäižid kivesižid pertid elämižen täht istorižiš Suvianatolii- da Palestin-regioniš.

Bronzaigan Evropan maiš kaivatud mas eländsijad oliba eländkodin ühteks levitadud toižendaspäi. Ned oliba kattud konusanvuiččil katusil, oliba kehkrikš ku kacta pälpäi. Ühtes manpäližed pertid leviganziba, niiden seinid letihe kivespäi vai ned oliba plettüd, voidud savel. Mugažo eländkodi vajil leviganzi avaros neolitan da bronzaigan röunal.

Edesižes paksud azektud ridad veiba sihe azjaha, miše sauvoškanzihe lidnusid.

Märitud istorižil aigoil vaiše mehed sättujan socialižen statusanke (oz., bajarišt) voiba valtta eländkodiden erasil toižendoil (oz., ičeze lidnuz). Eziauguižin, konz maižanduz oli ekonomikan pän, saudihe pertid penil kogoil (küläd da žilod). Radonmahtoiden šingotesenke lendaškanzihe lidnoid.

Radsijan erištund kodišpäi

Amuižiš aigoiš i Keskaigan ristitud radoiba sigä-žo tobjimalaz, kus hö eliba — ičeze kodiš vai läz sidä: umal, živattanhas, radhonuses vai torguindlaukas. Tegimištkukerduz augotihe Alamaiš 17. voz'sadal, se vei kodiižandusen erištundale radsijaspäi, radonmahtospäi vai biznesaspäi. Sätnuded järedad fabrikad ahtištiba penid radonmahtajid torgusespäi.

Alamaiš saudihe lidnanpertid nellän..viden ristitun täht. Nened kodid ei olgoi surikš, sikš miše pidi lugeta vaiše ičeze vägid, puhtastada-ki kodid pidi ičelaze, kazakoita. Sen aigan eländpertid kätihe komfortižikš peitsijikš, kävutihe niid lebaidamha radospäi vaiše, lodelemha heimolaižidenke da sebranikoidenke. Privatižuz oli tarbhaine, sen tagut koridor (ühthižhonuz) sündui susedhonusiden sijas, vai sauvoškanzihe severz' žiruid. 17. voz'sadan lopus nügüd'aigaižen kodin äjad pirdad jo oliba alamaižes eländkodiš.

Eländkodin evolücii 19.-20. voz'sadoil

Tegimištkukerduz vei lidnalaižen eländkodin küzumižen heredale ližadusele: andoihe kortomha katusenaluižid, utüid, karzn'oid, aitaižid, varaaitoid.

Sures Britanijas tegimiden da fabrikoiden ližadusen mödhe eländkodin tarbhaižuz sündui radnikoiden ogibalan lugun täht. Odvemha i pigustamha sauvondad zavodihe leta kaiktä da äjin blokiruidud ühthe pertid elämižen täht (panihe niid rivihe, ühthižidenke seinidenke). Saudihe pertid ühtejiččenke irdnägunke, savučuspäi kaks'žiruižed: alahan — keitimpol' päčinke kivihilel, lähtendad irdale da pen'he sadhu; ülähän — üks'jäine eländhonuz, üks' kaikiden täht.

Järgeline suomalaine pert' 20. voz'sadan augotišespäi, Jüväskülä, Suomenma

Sil-žo aigal erižpert' oli eländkodikš buržuazijan täht päpaloin. Saudihe penid kottedžid sündujan keskklassan da intelligencijan täht.

Vozil 1920-1930 avtomobilizacii zavodihe šingotadud maiš, se vei ezilidnoiden kazmižhe, AÜV:oiš eriližešti.

Toižen mail'man voinan jäl'ghe sauvomižen uded mahtused sünduiba lendamha odvid pertid — personaližid da kondominiumid.

Ezmäižed äifateržed pertid sünduiba Amuižes Rimas. 17. voz'sadaspäi sauvoškanzihe niid Evropadme samha sališt kortomha anttes. Vodele 1880 äifateržed pertid tegihe populärižemb liftan löudusen tagut. Mugoine eländsija om odvemb, sättub tipižprojektiruindale, sidä letas teravamba. Sen vigoihe mülütadas: kogotud rahvaz, ahthuz, erigoituz londuseližes ümbrištospäi, voimatomuz sauda ližahonusid. Lidnan arvoimižiš alažiruid mödas kävutamha laukoikš da kontorikš.

20. voz'sadan lopus — 21. voz'sadan augotišes pertin sauvondan aigan kävutaškatas «Melev pert'»-sistemad. Se om avtomatiziruidud sistem ohjandamha eländkodin inženerižel mašiništol da elektroladimištol. Ristit ohjandab sistem ühtel painimel oikti vai «kaluiden internet:an» kal't (IoT — angl.: Internet of Things).

21. voz'sadal äi märid om vahvištadud kävutandan effektivižusen lujendusen täht da energijan kadotusen polendusen täht jo eländkodin sauvomižen aigan. Kävutadas eländhonusiden zoniruindad. Valdkund lujenzi lämuzizoläcijan i londuseližen vauktusen tarbhaičendoid. «Vihand kodi»-koncepcii el'getab pertin palahine energetine ičevarmituz voinuziden udištamha purtkiden abul (päiväine, tullei, biopoltuz, sadeged, ližadumižjoksmuz).

Uded eländkodid saudas varuitomiden projektoiden mödhe rajoniš manrehkaidusidenke.

Civiližes oiktuses

Oiktusen «eländkodi»-tärtuz voib erineda erazvuiččid maidme. Ku mez' eläb pordaigaižes sauvuses eskai (hot' butkaižes), ka se om-ki eländkodi, oiktusen tärtusespäi erineden. Civiližen oiktusen mödhe, eländkodi om olmas bazižiden ičendoidenke, kudambad varmitadas ristitun kaikenaigaižen elämižen.

Mugažo eländkodi om koskmatoi. Se znamoičeb, miše čurahižiden personiden tulend om röunatud kovas i om voimusine vaiše käskuzkundan kirjutadud pätandan mödhe.

Eländkodi om valdkundmaksan likutamatomudes objekt. Eländkodin käskvarmitust ei ole Venämas. Elämižpindan i uman tärtused oma sidodud ühthe Venämas. Toižin sanoin, ei voi ostta niid eriži, paiči statjas, konz pertid ei ole völ.

Dokumentoiden nimikirjutez eländkodiš (Venäma):

tehnine pasport
kadastrpasport
ostmižen-möndan kožundkirjutez / tarbhaičendan oiktusen andmižen kožundkirjutez
maksmiždokumentad
tundištuz ičezkaluišton oiktusen registracijas

Venäman Civiline kodeks i Eländkodikodeks^[1] maritas kondominiuman ohjastusen ohjandimid.

Toižendad

Levitadud äjiš maiš

kar
zemlänk
hat (pert'kuluine)
pert' professijan mödhe:
- kolhoznikan kodi
- živatankazvatajan kodi
- oficerkundan kodi
pert'
fater
butkaine
kangazpert'
küläpert'

Rahvahaližed eländkodid

vigvam (Pohjoižamerik)
tipi (Pohjoižamerik)
hogan (Pohjoižamerik)
pal'jaso (Ispanii)
trullo (Italii)
fanz (Kitai)

šale (Šveicarii)
küläpert' (Venäma)
hat (Ukrainan rahvahaline eländkodi) (Ukrain)
savihat (Ukrain)
sakl' (Gruzii)

Živatoiden eländkodid

Erased živatad saudas eländkodid iče vai kävutadas jo olijoid kodid kaičemha poigid, päzumha irdpoližiš grazindoišpäi vai muite peitmahas. Kogon i parvehen živatoil ei ole eländkodid tobjimalaz.

Kondjanpeza
Uru (Mapeza)
Peza

Živattanaz da lävä oma kabjživatoiden täht.

Nügüd'aigaižen kodin palad

Ezihonuz

Galerei

Lindpertiine todesižen küläkodin kartte
Kaks'toštkümnežiruine eländpert' Venämas

Eländkodihe sidodud vepsän muštatišed da ozoitesed

Muštatišed

Emägata pert' om sirot.

Ezmäine pert' ei ole minun, a kaik toižed verhad.

Hüvä emäg tühjalaz pert'he ei tule.

Ičeze čoga kaiken om lämhemb.

Iknan kohtas paremba vauktut nägub.

Ižandata pert'-ki om pall'az.

Kaikjal om hüvä, a kodiš paremb.

Kenen koir om, ka sen pertin-ki varjoičeb.

Kodi — kor'bes, pert' — pedajas, luzikad — luhtas. (kenel ei ole nimidä)

Kodin kohtha ka ei ole nikus paremb.

Kodine ei ole korged, a armaz.

Mecas oma mäthaižed, a kodiš saumaižed.

Meiden pertid sänke ei ridelkoi.

Melev om pertine, a avadimen kadoti. (äi mel't)

Paha — da kodiš, a hüvä da verhiš.

Pert' tehmata ei tule.

Pästa erast mest kündusele, ka hän jumalčogaha-ki ličese.

Radmata deng pert'he ei tule.

Toižes kodiš i vet toižin kandištas.

Vanhale lähtta ičeze kodišpäi, kuti udes sünduda.

Ozoitesed

Irdalpäi kromaine, pertišpäi bibloine. (parz' seinäs)

Kaikil persked kacub. (künduz)

Mecha mäneb, kodihe kacub, kodihe tuleb, mecha kacub. (kašal' sel'gas)

Ühthe rožaha, toine toižhe, sil'metusin kactas. (lagi da lava)

Kacu mugažo

Homaičendad

↑ Venäman Eländkodikodeks consultant.ru-saital. (ven.)

Irdkosketused

Karjalan televizijan «Aigoiden sidoi — Veroline vepsläine usadib»-oigenduz youtube.com-saital. (veps.) (+ venäkel'žed subtitrad)
Karjalan televizijan «Aigoiden sidoi — Vepsläine kodi»-oigenduz youtube.com-saital. (veps.) (+ venäkel'žed subtitrad)
«Vepsoiden pert'»-muzejan fotoal'bom venän, anglijan i francijan kelil.

[1] Venäman Eländkodikodeks consultant.ru-saital. (ven.)

[1]