Kirišin rajon

Kirišin rajon
Киришский район

Znam	Flag
Valdkund	Venäma
Administrativine keskuz	Kiriši
Eläjiden lugu (2024)	58,942 ristitud
Pind	3,045,30 km²

Kirišin rajon (ven.: Ки́ришский райо́н) om Venäman municipaline ühtnik Leningradan agjas.

Administrativine keskuz om Kiriši-lidn (vspäi 2006 mülüb rajonha). Siš eläb rajonan ristitišton nell' videndest. Lidn sijadase rajonan suvipäivlaskmas.

Istorii

Rajonan aluz om pandud vn 1927 elokun 1. päiväl Leningradan agjan Leningradan ümbrikho ühten aigan niiden sädandanke kuti Andrejevon rajon Andrejevo-külän keskuseks. Mugažo oli tehtud Budogoščan rajon Budogošč-žilon keskuseks. Vn 1930 heinkun 23. päiväl heittihe ümbrikod, i molembad rajonad mülüiba Leningradan agjaha kuti administrativižed ühtnikad. Vn 1931 sügüz'kun 30. päiväl udesnimitihe Andrejevon rajonad Kirišin rajon:aks, sikš miše sirtihe rajonan keskust Kiriši-külähä. Vn 1932 vulikun 1. päiväl ühtištadihe enččen Budogoščan rajonan territorijad Kirišin rajonanke.

Toižen mail'man voinan aigan vozil 1941−1944 rajonan territorijan pala oli okkupiruidud nacistižen Germanijan sodavägil. Vozil 1944−1963 rajonan keskuz oli sirtud Budogošč-radnikžilho, sikš miše Kiriši-külä oli pandud mantazole sodategoiden taguiči. Vl 1965 Kiriši-radnikžilo tegihe rajonan administrativižen keskusen möst, ühtes kätihe sidä lidnaks. Vozil 1967−2006 Kiriši oli alištunu agjan tobmudele oikti. Rajon om olmas nügüdläižiš röunoiš vspäi 2006.

Geografijan andmused

Kirišin rajon om Leningradan agjan suvine taho. Pind — 3 045 nellikkilometrad (kümnenz' surtte agjas). Mec otab territorijan kaks' koumandest, lehtezmec om enambuses (habikod, koivikod). Rajonan territorii om alav da sokaz, sod ottas rajonan kudendest.

Om röunoid Venäman seičemenke rajonanke:

• päivnouzmas Leningradan agjan Tihvinan rajonanke;
• suvipäivnouzmas Uz'lidnan agjan Lübitinon rajonanke;
• suves Uz'lidnan agjan Penen Višeran rajonanke;
• suvipäivlaskmas Uz'lidnan agjan Čudovon rajonanke;
• päivlaskmas Leningradan agjan Tosnon rajonanke;
• lodehes Leningradan agjan Kirovskan rajonanke;
• pohjoižes Leningradan agjan Volhovan rajonanke.

Znamasine jogi om Olhav sen oiktanke Pčouž-ližajogenke, lankteb Ladoganjärvhe. Om vähä penid järvid rajonadme. Joged da järved mülüdas Atlantižen valdmeren basseinha.

Londuseližed varad oma turbaz, sauvondmaterialad (saved, gravii, letked), mec, reskvezi.

Tobmuz

Vspäi 2006 rajonan territorii jagase kudeks municipaližeks ühtnikaks: kaks' lidnankundad i nell' küläkundad.

Käskusenandai tobmuz om Deputatoiden nevondkund (ven.: Совет депутатов) 18 ühtnijanke. Kaik rahvaz valičeb heid videks vodeks. Järgvaličendad sihe oliba vn 2014 sügüz'kun 14. päiväl. Aleksandr Voskobovič radab sen ezimehen da rajonan pämehen vspäi 2005 koumanden strokun jäl'geten, hän-žo radab Kiriši-lidnankundan pämehen siš-žo vodespäi. Deputatoiden nevondkund valičeb rajonan administracijan pämest.

Vn 2013 uhokun 12. päiväl Konstantin Timofejev oli valitud ezitajil i pandud rajonan administracijan pämehen velgusentäutajaks. Vn 2014 kül'mkun 6. päiväl Deputatoiden nevondkund pani händast rajonan administracijan pämeheks. Ezmäine varapämez da viž muite varapämest oma hänele abhu. Kaik seičeme komitetad da kümne palakundad alištudas rajonan administracijan pämehištole.

Eläjad

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe rajonan eläjiden lugu oli 63 764 ristitud, vn 2021 — 60 685 ristitud. Kaik 63 666 eläjad oli rajonas vl 2017. Vspäi 2006 kaikiš suremb rajonan ristitišt oli 66 600 eläjad vl 2006.

Kaik om 77 eländpunktad rajonas, niiden kesken üks' lidn, üks' lidnanvuitte žilo, viž žilod, seičeme raudtestancijan žilod, 63 küläd.

Toižed sured eländpunktad oma lidnanvuitte Budogošč-žilo (4,0 tuh. rist. vl 2016) da Glaževo-žilo (2,2 tuh. rist. vl 2010).

Rahvahad (enamba 0,4 % vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe): venälaižed — 85,4 %, ukrainalaižed — 1,0 %, vaugedvenälaižed — 0,6 %, toižed rahvahad — 2,1 %, rahvahuden ozutandata — 10,9 % (jäl'gmäižiden keskes vaiše 7,8 % mahttas pagišta venäks).

Erased-se igähižed rahvahad: suomalaižed — 35 rist. (0,05 %), karjalaižed — 29 rist. (0,05 %), vepsläižed — 11 rist. (0,02 %), estilaižed — 7 rist. (0,01 %).

Ižanduz

Rajonan ižandusen päsarakod oma kivivoin da londuseližen gazan ümbriradmine (gazanveimen sarak Volhovaspäi), lämuzenergetik (Kirišin GRES), sauvondmaterialoiden pästand (plastiktegesed pertid vaumičemha, lämuzizoläcii), stökoltegimišt, sömtegimišt da turizm, maižanduz.

Irdkosketused

• Kirišin rajonan oficialine sait (admkir.ru). (ven.)