Kirišin rajon

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Kirišin rajon
Киришский район
Znam (text)
Budogoshch gerb.svg
Flag (text)
Flag of Kirishsky rayon (Leningrad oblast).png
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Kiriši
Eläjiden lugu (2016) 64 170 ristitud
Pind 3 045,30 km²
Kirišin rajon Киришский район

Kirišin rajon (ven.: Киришский район) om municipaline ühtnik Leningradan agjas.

Administrativine keskuz om Kiriši-lidn (vspäi 2006 mülüb rajonha). Siš eläb rajonan ristitišton nell' videndest. Lidn sijadase rajonan suvipäivlaskmas.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rajonan aluz om pandud vl 1927 elokun 1. päiväl Leningradan agjan Leningradan ümbrikho ühten aigan niiden sädandanke kuti Andrejevon rajon Andrejevo-külän keskuseks. Mugažo oli tehtud Budogoščan rajon Budogošč-žilon keskuseks. Vl 1930 heinkun 23. päiväl heitihe ümbrikod, i molembad rajonad mülüiba Leningradan agjaha kuti administrativižed ühtnikad. Vl 1931 sügüz'kun 30. päiväl Andrejevon rajonad udesnimitihe Kirišin rajon:aks, sikš miše rajonan keskust sirdihe Kiriši-külähä. Vl 1932 vulikun 1. päiväl enččen Budogoščan rajonan territorijad ühtištuihe Kirišin rajonanke.

Toižen mail'man voinan aigan vozil 1941-1944 rajonan territorijan pala oli okkupiruidud. Vozil 1944-1963 rajonan keskust oli sirtud Budogošč-radnikžilho, sikš miše Kiriši-külä oli pandud mantazole sodategoiden taguiči. Vl 1965 Kiriši-radnikžilo tegihe rajonan administrativižen keskusen möst, ühtes sidä kätihe lidnaks. Vozil 1967-2006 Kiriši oli alištunu agjan tobmudele oikti. Rajon om olmas nügüdläižiš röunoiš vspäi 2006.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kirišin rajon om Leningradan agjan suvine taho. Pind — 3 045 nellikkilometrad (kümnenz' surtte agjas). Mec otab territorijan kaks' koumandest, lehtezmec om enambuses (habikod, koivikod). Rajonan territorii om alav da sokaz, sod ottas rajonan kudendest.

Om röunoid 7 Venäman rajonanke:

Znamasine jogi om Olhav sen oiktan Pčouž-ližajogenke, lankteb Lagoganjärvhe. Om vähä penid järvid rajonadme. Joged da järved mülüdas Atlantižen valdmeren basseinha.

Londuseližed varad oma turbaz, sauvondmaterialad (saved, gravii, letked), mec, reskvezi.

Vspäi 2006 rajonan territorii jagase 6 municipaližhe ühtnikha: 2 lidnkundha da 4 küläkundha.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Käskusenandai tombuz om Ezitajiden Nevondkund (ven. Совет депутатов) 18 ühtnijanke. Kaik rahvaz valičeb heid videks vodeks. Järgvaličendad sihe oliba vl 2014 sügüz'kun 14. päiväl. Aleksandr Voskobovič radab sen ezimehen da rajonan pämehen vspäi 2005 koumanden strokun jäl'geten, hän-žo siš-žo vodespäi radab Kiriši-lidnkundan pämehen. Ezitajiden Nevondkund valičeb rajonan administracijan pämest.

Vl 2013 uhokun 12. päiväl Konstantin Timofejev oli valitud ezitajil i pandud rajonan administracijan pämehen velgusentäutajaks. Vl 2014 kül'mkun 6. päiväl Ezitajiden Nevondkund pani händast rajonan administracijan pämeheks. Ezmäine varapämez da viž muite varapämest oma hänele abhu. Seičeme komitetad da 10 palakundad alištudas rajonan administracijan pämehištole.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 63 764 ristitud.

Kaik om 77 eländpunktad rajonas, sidä kesken 1 lidn, 1 lidnanvuitte žilo, 5 žilod, 7 raudtestancijan žilod, 63 küläd.

Toižed sured eländpunktad oma lidnanvuitte Budogošč-žilo (4,0 tuh. rist. vl 2016) da Glaževo-žilo (2,2 tuh. rist. vl 2010).

Rahvahad (vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe, enamba 0,4%): venälaižed — 85,4%, ukrainalaižed — 1,0%, vaugedvenälaižed — 0,6%, toižed — 2,1%, rahvahuden ozutandata — 10,9% (jäl'gmäižiden keskes vaiše 7,8% mahttas pagišta venäks).

Erased igähižed rahvahad: suomalaižed — 35 rist. (0,05%), karjalaižed — 29 rist. (0,05%), vepsläižed — 11 rist. (0,02%), estilaižed — 7 rist. (0,01%)[1].

Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rajonan ižandusen päsarakod oma kivivoin da londuseližen gazan ümbriradmine (gazanveimen sarak Volhovaspäi), lämuzenergetik (Kirišin GRES), sauvondmaterialoiden pästand (plastiktegesed pertid vaumičemha, lämuzizoläcii), stökoltegimišt, sömtegimišt da turizm, maižanduz.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Национальный состав и владение языками, гражданство населения Ленинградской области (Leningradan agjan rahvahaline mülükund, ristitišton kel'mahtod da rahvahanikuz.) / Стат. сборник. Часть 1. — СПб.: Петростат, 2013. — 266 lpp. — Lpp. 55-56. (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]