Kiriši
Lidnanznam
|
Flag
|
| Valdkund | Venäma |
| Eläjiden lugu (2023) | 50,346 ristitud |
| Pind | 63,34 km² |
| |
| Pämez' | Konstantin Timofejev (sügüz'ku 2019—) |
| Telefonkod | +7−81 368-xx-xxx |
| Avtokod | 47 |
| Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Kiriši (mugažo suomen kelel, ven.: Ки́риши) om Venäman lidn Leningradan agjan keskuzpalan suves. Se om Kirišin rajonan administrativine keskuz, mülüb rajonha vspäi 2006, rajonan üks'jäine lidn.
Istorii[vajehta | vajehtada lähte]
Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan kuti Uz'lidnan gubernijan pen' Kiriši-külä vl 1693, möhemba Kireš- i Kireši-nimidenke mugažo. 18. voz'sadaspäi mülüi Piterin gubernijan Sol'cin volostihe, sodaoficerad oliba külän pidajikš.
Vspäi 1927 Kiriši-raudtestancii da raudtesild Olhavas päliči oma olmas «Piter — Pestovo»-keskustal. Vl 1931 udesnimitihe Sol'ci-žilod Kiriši-radnikžiloks, sirtihe Andrejevon rajonan keskust sihe da udesnimitihe rajonad. Zavodihe sauda mechimijan tegint da virifabrikad žilos, no roimahti planoid Toižen mail'man sodan tagut. Sodan aigan radnikžilo oli pandud mantazole, i sirtihe rajonan keskust Budogošč-radnikžilho.
Vl 1961 sauvoškanzihe kivivoin ümbriradajad tegint udenke radnikžilonke. Vodel 1965 Kiriši-žilo sai lidnan da rajonkeskusen statusad. Vozil 1967−2005 alištui agjan tobmudele oikti.
Kirišin ižandusen päsarakod oma kivivoin ümbriradmine[1], elektrusen tehmine (Kirišin GRES), sauvond i sauvondmaterialiden tehmine (penopleks), mugažo stökolmülüiden tegim om saudud.
Geografijan andmused[vajehta | vajehtada lähte]
Lidn sijadase Kirišin rajonan keskuzpalan päivlaskmas. Kiriši seižub Olhav-jogen oiktal randal tobjimalaz, 29 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Lidnankund röunatab Uz'lidnan agjanke suvipäivlaskmas. Matkad Piterin röunhasai om 95 km lodeheze orhal vai raudtedme, 140 km avtotedme. Lähembaižed lidnad oma Čudovo (Uz'lidnan agj) 42 km suvipäivlaskmha orhal vai 57 km avtotedme i Lüban' 45 km päivlaskmha vai 73 km avtotedme.
Kiriši om lidnankundan üks'jäižeks eländpunktaks.
Tobmuz[vajehta | vajehtada lähte]
Käskusenandai tobmuz om Ezitajiden Nevondkund (ven.: Совет депутатов) 20 ühtnijanke. Kaik rahvaz valičeb heid videks vodeks. Järgenduseližed valičendad sihe oliba vn 2019 sügüz'kun 8. päiväl. Konstantin Timofejev radab sen ezimehen da lidnankundan pämehen vn 2019 14. päiväspäi sügüz'kud, hän-žo radab Kirišin rajonan pämehen. Edeline lidnankundan i rajonan pämez' oli Anatolii Levin (lidnankundan vn 2017 27. päiväspäi uhokud, rajonan sen-žo voden 14. päiväspäi keväz'kud).
Eläjad[vajehta | vajehtada lähte]
Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 52 309 ristitud, rajonan nell' videndest. Kaik 51 930 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 54..55 tuhad eläjid vll 1996−2009 (55 900 rist. vl 1998).
Ortodoksižen hristanuskondan kaks' jumalanpertid[2] oma avaitud lidnas: Pühän Jumalanmaman Sündundan i Eläban Eziauguižen Stroican.
Professionaližen opendusen aluzkundad: Kirišin politehnine tehnikum[3], Tihvinan medicinižen kolledžan filial i Piterin ohjandusen da kommercijan kolledžan filial.
Transport[vajehta | vajehtada lähte]
Avtobusad da taksid oma kundaližeks transportaks lidnas.
Ezilidnelektrojonused ühtenzoittas Kirišid Piterinke da Uz'lidnan agjanke.
Galerei[vajehta | vajehtada lähte]
-
KINEF-edheotandan ofis (2021, Surgutneftegaz-kompanijan pala)
-
Jumalanmaman Sündundan pühäpert', vn 2021 nägu
-
Kirišin GRES:an nägu savutorven pälpäi hämäras vl 2017
-
Kirišin jäaren (2021)
-
Kiriši-päraudtestancii i torg senno vl 2020
Homaičendad[vajehta | vajehtada lähte]
- ↑ «Kirišinefteorgsintez»-edheotandan sait (kinef.ru). (ven.) (angl.)
- ↑ Kirišin pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
- ↑ Kirišin politehnižen tehnikuman sait (spokipk.kiredu.ru). (ven.)
Irdkosketused[vajehta | vajehtada lähte]
 |
Kiriši Vikiaitas |
| Leningradan agjan lidnad | ||
| Boksitogorsk | Gatčin | Ivangorod | Kamennogorsk | Kingisepp | Kiriši | Kirovsk | Koltuši | Kommunar | Kos'kenaluine | Kudrovo | Lug | Lüban' | Murino | Nikol'skoje | Otradnoje | Pikalövo | Primorsk | Priozersk | Pöud | Sertolovo | Slanci | Sosnovii Bor | Svetogorsk | Säs'stroi | Šlissel'burg | Tihvin | Tosno | Uz' Ladog | Viipur | Visock | Volhov | Volosovo | Vsevoložsk | ||