Kiriši
Lidnanznam
|
Flag
|
| Valdkund | Venäma |
| Eläjiden lugu (2017) | 51,930 ristitud |
| Pind | 63,34 km² |
| |
| Pämez' | Anatolii Levin (keväz'ku 2017—) |
| Telefonkod | +7−81 368-xx-xxx |
| Avtokod | 47 |
| Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Kiriši (mugažo suomen kelel, ven.: Кириши) om Venäman lidn Leningradan agjan keskuzpalan suves. Se om Kirišin rajonan administrativine keskuz, mülüb rajonha vspäi 2006, rajonan üks'jäine lidn.
Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]
Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan kuti Uz'lidnan gubernijan pen' Kiriši-külä vl 1693, möhemba Kireš- i Kireši-nimidenke mugažo. 18. voz'sadaspäi mülüi Piterin gubernijan Sol'cin volostihe, sodaoficerad oliba külän pidajikš.
Vspäi 1927 Kiriši-raudtestancii da raudtesild Olhavas päliči oma olmas «Piter — Pestovo»-jonol. Vl 1931 udesnimitihe Sol'ci-žilod Kiriši-radnikžiloks, sirtihe Andrejevon rajonan keskust sihe da udesnimitihe rajonad. Zavodihe sauda mechimijan tegint da virifabrikad žilos, no roimahti planoid Toižen mail'man sodan tagut. Sodan aigan radnikžilo oli pandud mantazole, i sirtihe rajonan keskust Budogošč-radnikžilho.
Vl 1961 sauvoškanzihe kivivoin ümbriradajad tegint udenke radnikžilonke. Vodel 1965 Kiriši-žilo sai lidnan da rajonkeskusen statusad. Vozil 1967−2005 alištui agjan tobmudele oikti.
Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]
Lidn sijadase Kirišin rajonan keskuzpalan päivlaskmas. Kiriši seižub Olhav-jogen oiktal randal tobjimalaz, 29 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Lidnankund röunatab Uz'lidnan agjanke suvipäivlaskmas. Matkad Piterin röunhasai om 95 km lodeheze orhal vai raudtedme, 140 km avtotedme. Lähembaižed lidnad oma Čudovo (Uz'lidnan agj) 42 km suvipäivlaskmha orhal vai 57 km avtotedme i Lüban' 45 km päivlaskmha vai 73 km avtotedme.
Kiriši om lidnankundan üks'jäine eländpunkt.
Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]
Käskusenandai tobmuz om Ezitajiden Nevondkund (ven.: Совет депутатов) 20 ühtnijanke. Kaik rahvaz valičeb heid videks vodeks. Järgenduseližed valičendad sihe oliba vl 2014 sügüz'kun 14. päiväl. Anatolii Levin radab sen ezimehen da lidnankundan pämehen vn 2017 27. päiväspäi uhokud, hän-žo radab Kirišin rajonan pämehen sen-žo voden 14. päiväspäi keväz'kud.
Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]
Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 52 309 ristitud, rajonan nell' videndest. Kaikiš suremb ristitišt oli 54..55 tuhad eläjid vll 1996−2009 (55 900 rist. vl 1998). Ortodoksižen hristanuskondan kaks' jumalanpertid[1] oma olmas lidnas.
Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]
Ižandusen päsarakod oma kivivoin ümbriradmine, elektrusen tehmine (Kirišin GRES), sauvond i sauvondmaterialiden tehmine (penopleks), mugažo stökolmülüiden tegim om olmas. Professionaližen opendusen aluzkundad: Kirišin politehnine tehnikum[2], Tihvinan medicinižen kolledžan filial i Piterin ohjandusen da kommercijan kolledžan filial.
Avtobusad da taksid oma kundaližtransportaks lidnas. Ezilidnelektrojonused ühtenzoittas Kirišid Piterinke da Uz'lidnan agjanke.
Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]
KINEF-edheotandan ofis vl 2021
(Surgutneftegaz-kompanijan pala)
Jumalanmaman Sündundan pühäpert', vn 2021 nägu
Kirišin GRES:an nägu savutorven pälpäi hämäras
Kirišin jäaren vl 2021
Kiriši-päraudtestancii i torg senno (2020)
Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]
- ↑ Kirišin pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
- ↑ Kirišin politehnižen tehnikuman sait (spokipk.kiredu.ru). (ven.)
Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]
 |
Kiriši Vikiaitas |
| Leningradan agjan lidnad | ||
| Boksitogorsk | Gatčin | Ivangorod | Kamennogorsk | Kingisepp | Kiriši | Kirovsk | Kommunar | Kos'kenaluine | Kudrovo | Lug | Lüban' | Murino | Nikol'skoje | Otradnoje | Pikalövo | Primorsk | Priozersk | Pöud | Sertolovo | Slanci | Sosnovii Bor | Svetogorsk | Säs'stroi | Šlissel'burg | Tihvin | Tosno | Uz' Ladog | Viipur | Visock | Volhov | Volosovo | Vsevoložsk | ||