Svetogorsk
Lidnanznam |
Flag |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2023) | 13,535 ristitud |
Pind | 49,54 km² |
Pämez' | Irina Ivanova (sügüz'ku 2019—) |
Telefonkod | +7−81 378-xx-xxx |
Avtokod | 47 |
Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Svetogorsk (ven.: Светого́рск, vhesai 1948 Энсо, suom.: Enso tähäsai) om Venäman lidn Leningradan agjan lodehes, valdkundröunanno Suomenmanke. Svetogorsk mülüb Viipurin rajonha, sen kahtenz' surtte eländpunkt.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Eländpunktan aluz om pandud vl 1887 kuti Enso-žilo ühtes cellülozbumagaižen tegimen sauvondanke (ezmäine sur' mugoine Suomenmas). Vl 1940 Tal'vsodan jäl'ghe NSTÜ anneksirui žilod, sikš miše tegim oli mel'hetartuine. Vspäi 1949 žilo sai lidnan statusad nügüdläiženke nimenke.
Vhesai 1917 se mülüi Venäman Viipurin gubernijha, vozil 1917−1940 mülüi Suomenman Viipurin agjan Jääski-makundha.
Svetogorskan ižandusen päsarakod oma cellülozbumagaine («International Paper»-kompanijan kombinat), turizm i sömtegimišt, mugažo Svetogorskan GES om saudud.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase Karjalan kaglhan pohjoižpalas, Vuoks-jogen üläjoksmusen hural randal tobjimalaz, 44 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad Piterihesai om 188 km suvipäivnouzmha. Matkad lidnan keskusespäi Suomenman lähembaižen Imatranlidnan keskushesai om 12 km lodeheze.
Kaik koume eländpunktad mülüdas lidnankundha Svetogorskan ližaks: lidnanvuitte Lesogorskii-žilo (3242 rist. vl 2017), Pravdino-žilo (54 rist., 2010) i Losevo-külä (964 rist., 2010). Lidnankundan pind — 411,12 km².
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vl 1959 eläjiden lugu oli 10 448 ristitud. Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 15 981 ristitud, lidnankundan — 20 272 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli vozil 15..16 tuhad eläjid 1989−2017 (16 tuh. rist. vl 2011). Vl 2017 kaik 15 721 ristitud elihe lidnas i 20 019 ristitud kaikes lidnankundas.
Ortodoksižen hristanuskondan Pühän Jumalanmaman Raštvoiden jumalanpert'[1] om avaitud lidnas vspäi 2015.
Svetogorsk-lidnan Politehnine kolledž[2] om sen üks'jäižeks specialižen profopendusen aluzkundaks.
Edeline lidnankundan pämez' (Deputatoiden Nevondkundan ezimez') om Raisa Generalova (2014 — sügüz'ku 2019). Lidnankundan Administracijan pämez' om Jevgenii Coi vn 2021 uhokuspäi.
Transport
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Valdkundoidenkeskeine avtokontrol'punkt om rados vspäi 2002. «Viipur — Imatr»-avtotekeskust läbitab lidnad.
Avtobusad Piterihesai (Devätkino) oma kundaližeks transportaks. Ühtennimine Svetogorsk-raudtestancii radab vaiše jüguiden täht vspäi 2014, ühtenzoituz Suomenmanke om olmas.
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]-
Lidnan administracijan pert' (2019)
-
Fontan (2008)
-
Himižen termomehanižen pumassan mašin — Cellülozbumagaine kombinat vl 2009
-
Kul'turkeskuz, vn 2019 nägu
-
«Svetogorsk — Imatr»-röunpäličmänendtaho vl 2013
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Svetogorskan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
- ↑ Svetogorsk-lidnan Politehnižen kolledžan sait (pl40.profiedu.ru). (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Svetogorsk Vikiaitas |
Leningradan agjan lidnad | ||
Boksitogorsk | Bugri | Gatčin | Ivangorod | Kamennogorsk | Kingisepp | Kiriši | Kirovsk | Koltuši | Kommunar | Kos'kenaluine | Kudrovo | Lug | Lüban' | Murino | Nikol'skoje | Otradnoje | Pikalövo | Primorsk | Priozersk | Pöud | Sertolovo | Slanci | Sosnovii Bor | Svetogorsk | Säs'stroi | Šlissel'burg | Tel'manan lidn | Tihvin | Tosno | Uz' Ladog | Viipur | Visock | Volhov | Volosovo | Vsevoložsk | ||