Kamennogorsk
Lidnanznam
|
Flag
|
| Valdkund | Venäma |
| Eläjiden lugu (2017) | 6,696 ristitud |
| Pind | 10 km² |
| |
| Pämez' | Vasilii Gusev (2013—) |
| Telefonkod | +7−81 378-xx-xxx |
| Avtokod | 47 |
| Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Kamennogorsk (ven.: Каменногорск, vhesai 1948 Antrea, suom.: Antrea tähäsai, roč.: Sankt Andree) om Venäman lidn Leningradan agjan lodehes. Kamennogorsk mülüb Viipurin rajonha, sen koumanz' surtte lidn da videnz' surtte eländpunkt.
Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]
Mehed elädas lidnan ümbrištos amussai, vl 1913 löuzihe kalaverkod 9. voz'tuhaspäi EME. 14.−17. voz'sadoil žilo oli Ülävuoksan karjalaižiden küliden keskuseks. Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan dokumentoiš vl 1597 kuti ph. Ezikuctud Ondrijan lüteranižen kundan keskuz, nimitihe ročikš. Vozil 1809−1917 alištui Venäman tobmudele suomen nimenke, se mülüi Viipurin gubernijha. Vozil 1917−1940 mülüi Suomenman Viipurin agjan Antrean makundha.
Vn 1940 keväz'kul Tal'vsodan jäl'ghe kožundaktan mödhe Antrea-torguindžilo oli mülünu NSTÜ:n Karjalaha i anttihe lidnan statusad, vn 1944 kül'mkuspäi alištub Leningradan agjan tobmudele. Vl 1948 udesnimitihe lidnad Granitnii, sid' Pervomaisk, i sen-žo voden 1. päiväl redukud nimitihe lidnad nügüdläižikš.
Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]
Lidn sijadase Karjalan kaglhan pohjoižpalas, Vuoks-jogen üläjoksmusen hural randal tobjimalaz da peniden järviden randoil, 20 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad Piterin röunhasai (Zelenogorsk) om 100 km raudtedme, Piterin keskushesai om 130 km suvipäivnouzmha orhal vai 174 km avtotedme. Matkad Suomenman röunhasai (avtokontrol'punkt Svetogorskas) om 30 km lodeheze jogedme, avtotedme vai raudtedme.
Kaks'kümne ühesa žilod mülüdas lidnankundha Kamennogorskan ližaks, kaikiš surembad — Vozroždenije (suom.: Kavantsaari, 1803 vl 2010) i Prudi («uitod», 1012 rist. vl 2010). Lidnankundan pind — 1733,57 km².
Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]
Vl 1959 eläjiden lugu oli 3 025 ristitud. Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 6 739 ristitud, lidnankundan — 12 740 ristitud. Vozil 1996−2017 lidnan ristitišt oli 6..7 tuhad, kaikiš suremb — 6 781 eläjad vl 2015. Vl 2017 kaik 12 521 ristitud elihe lidnankundas.
Ortodoksižen hristanuskondan ph. Serafim Sarovalaižen puine jumalankodi om saudud vll 1997−2003. Sen ližaks, 19. voz'sadan lüteranižen kirhan jändused oma olmas memorialižes «Antrea»-puištos.
Ižanduz da transport[redaktiruida | redaktiruida purde]
Ižandusen päsarakod oma rugižkiven samine (7 edheotandad) i cellülozbumagaine («Svenska Cellulosa Aktiebolaget»-kompanijan bumagfabrik).
Voib sadas Viipurišpäi avtobusal vai ezilidnelektrojonusel. «Piter — Svetogorsk»- i «Viipur — Hiitol (Karjal) — Lahdenpohj»-raudtejonod ristikoitas lidnas. Ezmäine jono kävutase ajamha jüguid tobjimalaz Suomenmaha da tagaz. Kamennogorsk I-raudtestancii om olmas «Viipur — Hiitol»-jonol, saudihe vl 1892. Sen ližaks Kamennogorsk II-stancii-raudtesol'm om avaitud vn 2015 redukus vaiše jüguiden täht. «Viipur — Priozersk»-avtote läbitab lidnad.
Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]
Lämoipalonvastaine keskuz
Kul'turkeskuz (ezimal)
Bumagfabrik vl 2019, oli sahartegimeks edel Tal'vsodad
Keskškol
Kamennogorsk I-raudtestancijan sauvused (2019)
Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]
Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]
 |
Kamennogorsk Vikiaitas |
| Leningradan agjan lidnad | ||
| Boksitogorsk | Gatčin | Ivangorod | Kamennogorsk | Kingisepp | Kiriši | Kirovsk | Kommunar | Kos'kenaluine | Kudrovo | Lug | Lüban' | Murino | Nikol'skoje | Otradnoje | Pikalövo | Primorsk | Priozersk | Pöud | Sertolovo | Slanci | Sosnovii Bor | Svetogorsk | Säs'stroi | Šlissel'burg | Tihvin | Tosno | Uz' Ladog | Viipur | Visock | Volhov | Volosovo | Vsevoložsk | ||