Viipurin rajon (Leningradan agj)

Viipurin rajon
Выборгский район
Znam (text);	Flag (text);
Valdkund	Venäma
Administrativine keskuz	Viipur
Eläjiden lugu (2024)	194,689 ristitud
Pind	7,546,04 km²

Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Viipurin rajon (ven.: Выборгский район [ˈvɨbərkskʲɪj rɐˈjɵn]) om Venäman municipaline ühtnik Leningradan agjas.

Administrativine keskuz om Viipur-lidn. Se mülüb rajonha vspäi 2006, sijadase rajonan päivlaskmas.

Istorii

Rajonan aluz om pandud vn 1940 heinkun 9. päiväl Karjalaiž-Suomen NST:ha enččel Suomenman territorijal Tal'vsodan jäl'ghe Viipur-lidnan keskuseks. Vozil 1941−1944 rajonan territorii oli Suomenman tobmuden al sodavägiden tulendan tagut.

Vn 1944 kül'mkus alištadihe rajonad Leningradan agjan tobmudele. Vozil 1944−2006 Viipur alištui agjan tobmudele oikti. Vl 1957 ühtištadihe rajonad enččen Primorskan rajonan territorijanke — Roščinon rajonan palanke. Vn 1960 tal'vkun 9. päiväl ühtištadihe Viipurin rajonad enččenke Lesogorskan rajonanke. Vn 1963 uhokun 1. päiväspäi enččen Roščinon rajonan territorii mülüb Viipurin rajonha. Vspäi 1989 Viipurin rajon oli alištunu Viipur-lidnan nevondkundale. Rajon om olmas nügüdläižiš röunoiš vspäi 2006.

Geografijan andmused

Viipurin rajon om Leningradan agjan lodehline taho. Pind — 7 546 nellikkilometrad (11 336 km² vedenke). Mecad ottas 73,3 % territorijad, kavag'mecad oma enambuses.

Om röunoid Venäman koumenke rajonanke, Piterinke da Suomenmanke:

pohjoižpäivnouzmas Karjalan Tazovaldkundan Lahdenpohjan rajonanke da Leningradan agjan Priozerskan rajonanke;
suvipäivnouzmas Leningradan agjan Vsevoložskan rajonanke;
suves Piterin Kurortan rajonanke;
lodehes Suomenmanke.

Suomen lahten randan pala om suves da suvipäivlaskmas. Znamasine jogi om Vuoks, lankteb Ladoganjärvhe. Järved ottas seičeme procentad rajonan territorijas, znamasižed oma Glubokoje (37,9 km²), Nahimovskoje (14,3 km²), Pionerskoje (13,8 km²) i Krasnogvardeiskoje (10,6 km²) järved. Joged da järved mülüdas Atlantižen valdmeren basseinha.

Londuseližed varad oma turbaz, sauvondmaterialad (sauvondkivi, apakkivi, letked, saved), mec, kala, reskvezi.

Tobmuz

Vspäi 2014 rajonan territorii jagase 12 municipaližeks ühtnikaks: seičeme lidnankundad i viž küläkundad.

Käskusenandai tobmuz om Deputatoiden nevondkund (ven.: Совет депутатов) 36 ühtnijanke. Kaik rahvaz valičeb heid videks vodeks. Järgvaličendad sihe oliba vn 2014 sügüz'kun 14. päiväl. Enččen strokun rajonan pämez' da rajonan administracijan pämez' vajehtihe ištmil niiden satuseks. Aleksandr Lisov radab Deputatoiden nevondkundan ezimehen, rajonan pämehen da Viipur-lidnankundan pämehen vn 2014 sügüz'kun 24. päiväspäi. Deputatoiden nevondkund valičeb rajonan administracijan pämest.

Vn 2014 redukun 22. päiväspäi Gennadii Orlov radab rajonan administracijan pämeheks kontraktan mödhe. Ezmäine varapämez' da koume muite varapämest oma hänele abhu. Kaik kahesa komitetad, kaks' palakundad, kaks' ohjastust da laudkund alištudas rajonan administracijan pämehištole.

Eläjad

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe rajonan eläjiden lugu oli 204 408 ristitud (koumanz' sija agjas), vn 2021 — 196 905 ristitud. Kaik 202 766 eläjad oli rajonas vl 2017. Vspäi 2006 kaikiš suremb rajonan ristitišt oli 205 718 eläjad vl 2013. Lidnalaižiden pala om 66,52 % (2010).

Kaik om 181 eländpunktad rajonas, niiden kesken viž lidnad, kaks' lidnanvuittušt žilod, 158 žilod, ühesa raudtestancijan žilod, seičeme küläd.

Toižed znamasižed eländpunktad oma Svetogorsk-lidn (15,8 tuh. rist. vl 2016), lidnanvuitte Roščino-žilo (14,4 tuh. rist. vl 2016), Kamenk-žilo (8,2 tuh. rist. vl 2016) da lidnanvuitte Sovetskii-žilo (7,0 tuh. rist. vl 2016).

Rahvahad (enamba 0,4 % vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe): venälaižed — 88,5 %, ukrainalaižed — 2,1 %, vaugedvenälaižed — 1,1 %, totarlaižed — 0,6 %, armenijalaižed — 0,5 %, uzbekalaižed — 0,5 %, toižed rahvahad — 2,2 %, rahvahuden ozutandata — 4,5 %.

Erased-se igähižed rahvahad: karjalaižed — 191 rist. (0,09 %), suomalaižed — 90 rist. (0,04 %), estilaižed — 42 rist. (0,02 %), vepsläižed — 33 rist. (0,02 %)^[1].

Ižanduz

Rajonan ižandusen päižed sarakod oma cellülozbumagaine tegimišt, laivansauvomine, kivivoinveim- da gazanveimtransport, sauvondkiven samine, sömtegimišt, maižanduz da kalankazvatuz, torguind i turizm^[2].

Homaičendad

Irdkosketused

Leningradan agjan Viipurin rajonan oficialine portal (vbglenobl.ru). (ven.) (angl.)

[1] Национальный состав и владение языками, гражданство населения Ленинградской области (Leningradan agjan rahvahaline mülükund, ristitišton kel'mahtod da rahvahanikuz.) / Стат. сборник. Часть 1. — СПб.: Петростат, 2013. — 266 lp. — Lpp. 40−41. (ven.)

[2] Viipurin rajonan investicine pasport (lenoblinvest.ru). — 28 lp. — Lpp. 2−15. (ven.)

[1]

[2]