Viipurin rajon (Leningradan agj)

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Viipurin rajon
Выборгский район
Znam (text)
Coat of Arms of Vyborg rayon (Leningrad oblast).png
Flag (text)
Flag of Vyborg rayon (Leningrad oblast).png
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Viipur
Eläjiden lugu (2016) 203 962 ristitud
Pind 7 546,04 km²
Viipurin rajon Выборгский район
Disambig gray.svg Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Viipurin rajon (ven. Выборгский район) om municipaline ühtnik Leningradan agjas.

Administrativine keskuz om Viipur (vspäi 2006 mülüb rajonha), sijadase rajonan päivlaskmas.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rajonan aluz om pandud vl 1940 heinkun 9. päiväl Karjalaiž-Suomen NST:ha enččel Suomenman territorijal Tal'vsodan jäl'ghe Viipur-lidnan keskuseks. Vozil 1941-1944 rajonan territorii oli Suomenman tobmuden al sodavägiden tulendan tagut.

Vl 1944 kül'mkus rajonad alištihe Leningradan agjan tombudele. Vozil 1944-2006 Viipur alištui agjan tobmudele oikti. Vl 1957 rajonad ühtištuihe enččen Primorskan rajonan territorijanke — Roščinon rajonan palanke. Vl 1960 tal'vkun 9. päiväl Viipurin rajonad ühtištuihe enččen Lesogorskan rajonanke. Vs 1963 uhokun 1. päiväspäi enččen Roščinon rajonan territorii mülüb Viipurin rajonha. Vspäi 1989 Viipurin rajon oli alištunu Viipur-lidnan Nevondkundale. Rajon om olmas nügüdläižiš röunoiš vspäi 2006.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Viipurin rajon om Leningradan agjan lodehline taho. Pind — 7 546 nellikkilometrad (11 336 km² vedenke). Mecad ottas 73,3% territorijad, kavag'mecad oma enambuses.

Om röunoid 3 Venäman rajonanke, Piterinke da Suomenmanke:

Suomen lahten randan pala om suves da suvipäivlaskmas. Znamasine jogi om Vuoks, lankteb Lagoganjärvhe. Järved ottas 7% rajonan territorijad, znamasižed oma Glubokoje (37,9 km²), Nahimovskoje (14,3 km²), Pionerskoje (13,8 km²) da Krasnogvardeiskoje (10,6 km²) järved. Joged da järved mülüdas Atlantižen valdmeren basseinha.

Londuseližed varad oma turbaz, sauvondmaterialad (sauvondkivi, apakkivi, letked, saved), mec, kala, reskvezi.

Vspäi 2014 rajonan territorii alajagase 12 municipaližhe ühtnikha: 7 lidnkundha da 5 küläkundha.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Käskusenandai tombuz om Ezitajiden Nevondkund (ven. Совет депутатов) 36 ühtnijanke. Kaik rahvaz valičeb heid videks vodeks. Järgvaličendad sihe oliba vl 2014 sügüz'kun 14. päiväl. Enččen strokun rajonan pämez' da rajonan administracijan pämez' vajehtihe ištmil niiden satuseks. Aleksandr Lisov radab Ezitajiden Nevondkundan ezimehen, rajonan pämehen da Viipur-lidnankundan pämehen vs 2014 sügüz'kun 24. päiväspäi. Ezitajiden Nevondkund valičeb rajonan administracijan pämest.

Vs 2014 redukun 22. päiväspäi Gennadii Orlov radab rajonan administracijan pämeheks kontraktan mödhe. Ezmäine varapämez' da koume muite varapämest oma hänele abhu. Kahesa komitetad, 2 palakundad, 2 ohjastust da laudkund alištudas rajonan administracijan pämehištole.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 204 408 ristitud (koumanz' sija agjas).

Kaik om 181 eländpunktad rajonas, sidä kesken 5 lidnad, 2 lidnanvuittušt žilod, 158 žilod, 9 raudtestancijan žilod, 7 küläd.

Toižed sured eländpunktad oma Svetogorsk-lidn (15,8 tuh. rist. vl 2016), lidnanvuitte Roščino-žilo (14,4 tuh. rist. vl 2016), Kamenk-žilo (8,2 tuh. rist. vl 2016) da lidnanvuitte Sovetskii-žilo (7,0 tuh. rist. vl 2016).

Rahvahad (vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe, enamba 0,4%): venälaižed — 88,5%, ukrainalaižed — 2,1%, vaugedvenälaižed — 1,1%, totarlaižed — 0,6%, armenijalaižed — 0,5%, uzbekalaižed — 0,5%, toižed — 2,2%, rahvahuden ozutandata — 4,5%.

Erased igähižed rahvahad: karjalaižed — 191 rist. (0,09%), suomalaižed — 90 rist. (0,04%), estilaižed — 42 rist. (0,02%), vepsläižed — 33 rist. (0,02%)[1].

Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rajonan ižandusen päsarakod oma cellülozbumagaine, laivansauvomine, kivivoinveim- da gazanveimtransport, sauvondkiven samine, sömtegimišt, maižanduz da kalankazvatuz, torguind da turizm[2].

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Национальный состав и владение языками, гражданство населения Ленинградской области (Leningradan agjan rahvahaline mülükund, ristitišton kel'mahtod da rahvahanikuz.) / Стат. сборник. Часть 1. — СПб.: Петростат, 2013. — 266 lpp. — Lpp. 40-41. (ven.)
  2. Viipurin rajonan investicine pasport (lenoblinvest.ru). — 28 lp. — Lpp. 2-15. (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]