Slancin rajon

Slancin rajon
Сланцевский район

Znam (text)	Flag (text)
Valdkund	Venäma
Administrativine keskuz	Slanci
Eläjiden lugu (2016)	43,599 ristitud
Pind	2191,09 km²

Slancin rajon (ven.: Сланцевский район) om municipaline ühtnik Leningradan agjas.

Administrativine keskuz om Slanci-lidn (vspäi 2006 mülüb rajonha), sijadase rajonan päivlaskmas. Rajonan ristitišton nell' videndest eläb siš.

Istorii

Rajonan aluz om pandud vl 1941 keväz'kun 11. päiväl Leningradan agjaha Kingiseppan da Gdovan rajoniden paloišpäi, Slanci-radnikžilod panihe keskuseks.

Toižen mail'man sodan aigan vozil 1941 (heinku) — 1944 (uhoku) rajonan territorii oli okkupiruidud. Vl 1945 Narv-jogen oiktan randpolen palad (Estinman NST:an enzne pala) ühtištuihe rajonanke kahteks küläkundaks. Vozil 1958−2006 Slanci-lidn oli alištunu agjan tobmudele. Vl 1963 rajonan territorii läksi Kingiseppan rajonha i Lugan rajonha. Vl 1965 Slancin rajonan udessündutamižes pördutihe vaiše küläkundoid Kingiseppan rajonaspäi. Rajon om olmas nügüdläižiš röunoiš vspäi 2006.

Geografijan andmused

Slancin rajon om Leningradan agjan suvipäivlaskmaine taho. Pind — 2 191 nellikkilometrad (agjan 16nz' surtte 17:späi). Mecad ottas territorijan koume nelländest (1 638 km²).

Om röunoid 5 Venäman rajonanke da Estinmanke:

• pohjoižpäivnouzmas Leningradan agjan Volosovon rajonanke;
• päivnouzmas Leningradan agjan Lugan rajonanke;
• suves Pskovan agjan Plüssan rajonanke;
• suvipäivlaskmas Pskovan agjan Gdovan rajonanke;
• päivlaskmas Estinmanke;
• pohjoižes Leningradan agjan Kingiseppan rajonanke.

Znamasižed joged oma Luganjogi da Narv (lanktas Suomen lahthe), rajon sijadase niiden keskes. Kaikiš suremb vezišt om ratud Narvan vezivaradim (191,4 km²), sen suvipala mülüb rajonha, znamasine Plüssanjogi lankteb sihe. Joged da järved mülüdas Baltijan meren (Atlantižen valdmeren) basseinha.

Londuseližed varad oma palab šoidkivi, turbaz, sauvondmaterialad (mouckivi, letked, saved), mergel', dolomit, fosforitad, mec, reskvezi.

Vspäi 2006 rajonan territorii alajagase 7 municipaližhe ühtnikha: 1 lidnkundha da 6 küläkundha.

Tobmuz

Käskusenandai tobmuz om Ezitajiden Nevondkund (ven. Совет депутатов) 21 ühtnijanke. Kaik rahvaz valičeb heid videks vodeks. Järgvaličendad sihe oliba vl 2014 sügüz'kun 14. päiväl (koumanz' kucund). Marina Čistova radab sen ezimehen da rajonan pämehen vs 2014 sügüz'kun 30. päiväspäi. Ezitajiden Nevondkund valičeb rajonan administracijan pämest.

Vl 2014 redukun 31. päiväl Igor' Födorov om valitud ezitajil i om pandud rajonan administracijan pämeheks, radab kontraktan mödhe ezmäižen strokun. Nell' varapämest oma hänele abhu. Üks'toštkümne komitetad, 4 palakundad, 3 sektorad, radnikoičend, aburadnikoičendoiden ohjastuz da laudkund alištudas rajonan administracijan pämehištole.

Eläjad

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 43 523 ristitud (ezijäl'gmäine, 16nz' sija agjas).

Kaik om 156 eländpunktad rajonas, sidä kesken 1 lidn, 4 žilod, 1 raudtestancijan žilo, 148 küläd, 1 futor da 1 sijaine.

Toižed sured eländpunktad oma Viskatk-külä (1,6 tuh. rist. vl 2010) da Gostici-külä (1,2 tuh. rist. vl 2010).

Rahvahad (vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe, enamba 0,4%): venälaižed — 82,0%, ukrainalaižed — 1,2%, vaugedvenälaižed — 1,2%, toižed rahvahad — 2,7%; rahvahuden ozutandata — 12,9% (heišpäi vaiše 2,7% mahttas pagišta venäkelel).

Erased igähižed rahvahad: estilaižed — 87 rist. (0,20%), karjalaižed — 18 rist. (0,04%), suomalaižed — 17 rist. (0,04%), vepsläižed — 2 rist. (vähemba mi 0,01%), ižoralaižed — 1 rist. (vähemba mi 0,01%).

Ižanduz

Rajonan ižandusen päsarakod oma:

• sauvondmaterialoiden tehmine (cement, gazbeton, raudbetonkonstrukcijad);
• sauvond;
• mouckiven da palaban šoidkiven samine;
• himine tegimišt (poltuz laivoiden täht, räzintegesed, kengäd-«slancad», fenolkerthed);
• mecan varhapanend;
• sömtegimišt;
• maižanduz (lehmänmaid, lehmänliha, kartohk, torp).

Irdkosketused

• Slancin rajonan oficialine sait. (ven.)