Nikol'skoje (lidn, Leningradan agj)
Lidnanznam
|
Flag
|
| Valdkund | Venäma |
| Eläjiden lugu (2023) | 21,863 ristitud |
| Pind | 10 km² |
| |
| Pämez' | Il'ja Belov (reduku 2019—) |
| Telefonkod | +7−81 361-xx-xxx |
| Avtokod | 47 |
| Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Nikol'skoje (ven.: Нико́льское, suom.: Lomkka) om Venäman lidn da lidnankund Leningradan agjan keskuzpalas. Mülüb Tosnon rajonha, sen kahtenz' surtte lidn.
Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]
Eländpunktan aluz om pandud vl 1710 kuti manmehiden-kivinikoiden külä, sirdanikoiden Moskvan alpäi tobjimalaz. Nimitihe Nikolajevskoje- i Nikol'skoje-žiloks saudud vodele 1717 puižen jumalanpertin mödhe ph. Mikulai-čudonsädajan oiktastuseks. Vll 1801−1936 ühtennimine kivine jumalanpert' oli olmas. 19. voz'sadan lopus mainitase mugažo Plitnaja Lomk-nimenke (ven.: Плитная Ломка). Vspäi 1877 porhtegim om saudud. Vll 1906−1909 Frank-velliden stöklanastjoiden tegim oli sätud. Žilo oli okkupiruidud Germanijan sodavägil Suren sodan aigan, küksihe nacistoid vn 1944 23. päiväl vilukud. Sodan jäl'ghe saudihe severt-se tegimid, i kätihe žilod lidnanvuiččeks vl 1958. Vspäi 1963 se oli alištunu Tosno-lidnan Nevondkundale. Vs 1990 elokun 15. päiväspäi Nikol'skoje om lidnan statusanke.
Nikol'skoje šingotase sauvondkompleksan edheotandoil (savič, keramine apakut, keramižed torved, keramzit[1]), himižel i mašiništonsauvomižel tegimil, porhantegimel i praznikambuškelusiden edheotandal.
Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]
Lidn sijadase Tosn-jogen oiktal randal (ven.: Тосна, Nevan hura ližajogi), 30 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Piter-regionan röun om kahtes kilometras lodeheze, sen Kolpinon rajon. Toine lähembaine lidn om Otradnoje koumes kilometras pohjoižhe, sen Ivanovskai-raudteplatformanke. Matkad Tosno-rajonkeskushesai om 19 km suvhe orhal vai 26 km avtotedme.
Kaik koume küläd mülüdas lidnankundha Nikol'skojen ližaks. Lidnankundan pind — 14,44 km².
Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]
Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 19 280 ristitud, lidnankundan — 20 089 ristitud, rajonan kudendez. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 22 490 eläjad vl 2019. Vl 2017 kaik 21 888 ristitud elihe lidnas i 22 694 ristitud kaikes lidnankundas.
Rahvahad (2010): venälaižed — 93,7 %, armenijalaižed — 1,2 %, ukrainalaižed — 1,1 %, toižed rahvahad — 4,0 %.
Ortodoksižen hristanuskondan kaks' jumalanpertid[2] oma saudud lidnas: ph. Mikulai-čudonsädajan oiktastuseks i puine ph. Nikolai II-moknikan-carin muštoks. Niiden ližaks koume časounäd oma kadonuded.
Professionaližen opendusen aluzkundad ratas lähembaižiš lidnoiš.
Edeline lidnankundan pämez' om Vera Jusina (reduku 2009 — reduku 2019).
Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]
-
Znam lidnan röunal (2010)
-
Jogi lidnas, vn 2014 nägu
-
Lidnan nägu vl 2014
-
Nevondkundaližiden sodamehiden velleskaum (2021)
Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]
- ↑ Nikol'skoje-lidnan keramzitan tegimen sait (zaokeramzit.ru). (ven.)
- ↑ Nikol'skoje-lidnan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]
 |
Nikol'skoje (lidn, Leningradan agj) Vikiaitas |
| Leningradan agjan lidnad | ||
| Boksitogorsk | Gatčin | Ivangorod | Kamennogorsk | Kingisepp | Kiriši | Kirovsk | Koltuši | Kommunar | Kos'kenaluine | Kudrovo | Lug | Lüban' | Murino | Nikol'skoje | Otradnoje | Pikalövo | Primorsk | Priozersk | Pöud | Sertolovo | Slanci | Sosnovii Bor | Svetogorsk | Säs'stroi | Šlissel'burg | Tihvin | Tosno | Uz' Ladog | Viipur | Visock | Volhov | Volosovo | Vsevoložsk | ||