Slüdänk (lidn)

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Slüdänk
Слюдянка
Lidnanznam
Slyudyanka coat of arms.jpg
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2017) 18 241 ristitud
Pind 38,7 km²
Slüdänk Слюдянка
Pämez' Vladimir Sendzäk
(reduku 2 012—)
Telefonkod +7-39 544-xx-xxx
Avtokod 38, 85, 138
Aigvö UTC+8 (MSK+5)


Slüdänk (ven.: Слюдянка) om Venäman lidn da lidnankund Irkutskan agjan suves. Se om Slüdänkan rajonan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 1647 jenisejalaine Ivan Pohabov-kozak pani lidnust necil sijal, no sirtihe 7 km pohjoižhe sinnä, kus Kultuk-žilo sijadase. Vspäi 1802 Slüdänk-tal'vdundsija oli olmas. Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud Transsibirižen raudten stancijaks vl 1899 sauvomha da holitamha raudted, nimitihe stancijad da joged loštkiven lähižen löudmižsijan mödhe (ven.: слюда). Vl 1905 jonused ajeleškanziba. Kätihe radnikžiloks vl 1928, sai lidnan statusad vl 1936.

Suren sodan jäl'ghe löuzihe läz 200 mineraloid lidnan ümbrištos. Om raudkivendon i apatitan löudmižsijid, no ned seištas radmata sijadusen tagut Baikal-järven kaičendzonas.

Slüdänk šingotase raudten edheotandoil, mouckiven samižel pästamha cementad Angarskas, vauktan mramoran samižel, kiviümbriradajal tegimel da turizmal, mugažo leibtegim i pilindmaterialoiden edheotand ratas. Loštkiven samine om loptüd vl 1975 kävutamha Aldanan mineralad.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase Baikal-järven suvipäivlaskmaižel randal, 470 m ü.m.t. keskmäižel korktusel, korktan Hamar-Daban-mägisel'ganno i Šamanan nemel (ven.: Шаманский мыс). Pened Slüdänk-jogi i Pohabih-jogi (ven.: Похабиха, 20 km pitte) lanktas järvhe lidnan röunoiš. Matkad Burätijhasai om 25 km suvhe orhal, Irkutskhasai om 80 km pohjoižpäivnouzmha orhal, 110 km «Baikal»-trassadme (R-258) vai 126 km Transsib-raudtedme. Lähembaine lidn om Baikal'sk 33 km suvipäivnouzmha orhal, 38 km «Baikal»-avtotel vai Transsibal, se om rajonan kahtenz' lidn.

Voib olda lujid manrehkaidusid (11 ballhasai 12:späi), mugoižed oliba vll 1862, 1959, 1995, 1999 i 2008.

Ojandeh-žilo (ven.: Сухой Ручей, 291 rist. vl 2012) i Burovščin-žilo (51 rist. vl 2012) mülüdas lidnankundha Slüdänkan ližaks. Lidnankundan pind — 436,34 km².

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 18 574 ristitud, lidnankundan — 18 927 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 23 tuhad eläjid vl 1967. Vl 2017 kaik 18 581 ristitud elihe lidnankundas. Ortodoksižen hristanuskondan ph. Mikulain jumalanpert' i katoline ph. Jurgijan-vägestusenkandajan časoun' oma olmas.

Professionaližen opendusen lähembaine aluzkund sijadase Baikal'skas.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]


Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]



Irkutskan agjan lidnad
Alaudinsk | Alzamai | Angarsk | Baikal'sk | Birüsinsk | Bodaibo | Bratsk | Čerömhovo | Irkutsk | Kirensk | Sajansk | Sibirin Usol'je | Slüdänk | Svirsk | Šelehov | Zim | Železnogorsk Ilimal | Taišet | Tulun | Ust'-Ilimsk | Ust'-Kut | Vihorevk