Grenad

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Grenad
Grenada
Flag
Flag of Grenada.svg
Pälidn Sent Džordžes
Eläjiden lugu (2014) 110 152[1] ristitud
Pind 344 km²
GrenadGrenada
Kel' anglijan
Valdkundan pämez' Elizavet Toine
Päministr Kit Mitčell
Religii hristanuskond
Valüt päivnouzmkariban dollar (XCD)
Internet-domen .gd
Telefonkod +1-473
Aigvö UTC-4

Grenad (angl.: Grenada [ɡrɪˈneɪdə]), se om täuz' oficialine nimituz, om valdkund ühtennimižel sarel da Grenadinad-sariden suvipalad Kariban meren päivnouzmpoles. Sen pälidn da kaikiš suremb lidn om Sent Džordžes.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 1974 uhokun 7. päiväl Grenad tedoti ičeze ripmatomudes Sures Britanijaspäi, nügüdläine Konstitucii tuli väghe sil-žo päiväl.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Grenadan geografine kart.

Valdkund om meriröunoiš Sent Vinsentan da Grenadinoidenke pohjoižpoles. Trinidadha da Tobagohosai om 120 km matkad suvipolehe, Venesuelhasai — 160 km. Randanpird om 121 km.

Grenad-sar' om vulkanižen augotižlibundanke. Randišt om alangoikaz, saren südäin om mägikaz. Kaikiš korktemb čokkoim om Sent Katerin-mägi, 840 metrad valdmeren pindan päl. Sarel om äi ojid.

Klimat om tropine passatine neps. Kuiv sezon oleskeleb tal'vkus-semendkus, vihm sezon vedase kezakuspäi redukuhusai. Tropižed ciklonad oma paksud heinkuspäi kül'mkuhusai, no vaiše 3 lujad tropišt ciklonad oliba jäl'gmäižiden 50 voden aigan. Kaikuččen kun kesklämuz +26°C. Paneb sadegid 1500 mm vodes.

Londuseližed varad oma mec, kala, süväd meripohtad.

Politine sistem[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ohjandusen form om unitarine konstitucine parlamentine monarhii äjiden partijoiden sistemanke Suren Britanijan ezikuvan mödhe. Valdkundan pämez' om britanine Elizavet Toine-kunigaznaine. Hän vahvištab ičeze ezitajad — jenaral-gubernatorad — Grenadan päministran nevondan mödhe. Jenaral-gubernator paneb radsijha Ülembaižen käskuzkundan päsudijad päministran da oppozicijan lideran nevondan mödhe.

Parlament om kaks'kodine. Üläkodi om Senat (angl.: Senate) 13 ühtnijanke, jenaral-gubernator paneb 10 heišpäi radsijha, oppozicijan lider — toižid koumid ristituid. Alakodi om Ezitajiden Kodi (angl.: House of Representatives) 15 ühtnijanke, kaik rahvaz valičeb heid videks vodeks. Päministr om parlamentan ezipartijan lider tobjimalaz. Ohjastuz andab vastust alakodin edes.

Vl 2013 uhokun 19. päiväl Grenadan järgvaličendad oliba valdkundan parlamentan alakodihe. Vl 2013 semendkun 7. päiväl Sesil' La Greneid-emänd oli pandud radsijha nügüdläižeks jenaral-gubernatoraks.

Administrativiž-territorialine jagand[redaktiruida | redaktiruida purde]

   Kacu kirjutuz: Grenadan administrativiž-territorialine jagand.

Grenad alajagase 6 administrativižhe tulendha (angl. parish) Grenad-sarel da 1 rippujha territorijha Grenadinad-saril (Karriaku da Pen' Martinik).

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Grenadas elädas grenadalaižed.

Läz 40 tuhad ristitud eläb pälidnan aglomeracijas. Toižed sured lidnad (2-4 tuh. rist.) oma Gujav da Grenvil'. Vl 2005 kaik oli 6 eländpunktad enamba 1 tuhad kaikenaigaižen ristitištonke.

Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Grenadan päeksport om kala (30%), muskatpähkmed (21%), tualetbumag (8%); toine eksport — jahtad (5%), kakao (3%), T-paidad (3%).

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Grenadan ristitišton endustuz vl 2014 heinkus. — Mail'man faktoiden kirj (Cia.gov). (angl.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Pohjoižamerikan valdkundad
Pohjoižamerikan valdkundad
Amerikan Ühtenzoittud Valdkundad (AÜV) | Antigua da Barbud | Bagaman Sared | Barbados | Beliz | Dominik | Dominikanine Tazovaldkund | Gonduras | Grenad | Gvatemal | Haiti | Jamaik | Kanad | Kostarik | Kuba | Meksik | Nikaragua | Panam | Sal'vador | Sent Kits da Nevis | Sent Lüsii | Sent Vinsent da Grenadinad | Trinidad da Tobago