Antigua da Barbud

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Antigua da Barbud
Antigua and Barbuda
 Flag
Flag of Antigua and Barbuda.svg
 Valdkundznam
Coat of arms of Antigua and Barbuda.svg
Pälidn Sent Džons
Eläjiden lugu (2014) 91 295[1] ristitud
Pind 442,6 km²
Antigua da BarbudAntigua and Barbuda
Kel' anglijan
Valdkundan pämez' Elizavet Toine
Päministr Gaston Braun
Religii hristanuskond
Valüt päivnouzmaine kariban dollar
Internet-domen .ag
Telefonkod +1-268
Aigvö UTC-4

Antigua da Barbud (angl.: Antigua and Barbuda, se om täuz' oficialine nimituz), om sar'hine valdkund Pohjoižamerikas. Pälidn da kaikiš suremb lidn om Sent Džons.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 1981 kül'mkun 1. päiväl Antigua da Barbud tedoti ripmatomudes Sures Britanijaspäi.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Antiguan da Barbudan geografine kart.

Valdkundan pind om 442,6 km², sidä kesken kaikiš surembad sared oma Antigua — 280 km², Barbud — 161 km², Redond — 1,6 km². Sen ližaks, om völ 34 pen't lähišt sart. Atlantižen valdmeren da sen Kariban meren randanpird om 153 km.

Kaikiš korktemb čokkoim om Obam-mägi (402 m, enzne Boggi-mägenpä) vulkanižen augotižlibundanke Antigua-sarel. Mecad ottas 22,3% territorijad.

Klimat om tropine hobedan sänke tobjimalaz. Tropine ciklon oleskeleb kerdan vodes keskmäras. Kun kesklämuz vajehtab +23°C (tal'vku-uhoku) da +30°C (kezal da sügüzel) keskes. Paneb sadegid läz tuhad millimetrad vodes, no nece lugu voib köläita lujas.

Londuseližed varad oma kala, fosforit, barit, mouckivi, sauvondkivi, saved, mahuz.

Politine sistem[redaktiruida | redaktiruida purde]

Antiguan da Barbudan parlamentan pert' Sent Džonsas, Elizavet-kunigaznaižen avtotenno.

Ohjandusen form om unitarine konstitucine monarhii parlamentižen demokratijanke. Valdkundan pämez' om britanijan kunigaznaine — Elizavet Toine. Jenaral-gubernator om hänen ezitai. Päministr om alakodin lidirujan partijan ezimez'.

Parlament om kaks'kodine. Üläkodi om Senat (angl.: Senate). Ohjastuz da oppozicijan partii pandas 17 ristituid senatorikš jenaral-gubernatorale vahvištamha. Alakodi om Ezitajiden Kodi (angl.: House of Representatives) 17 ezitajanke. Kaik rahvaz valičeb heid järgeližen enambusen sisteman mödhe videks vodeks.

Järgenduseližed valičendad parlamentan alakodihe oliba vl 2014 kezakun 12. päiväl. Vs 2014 elokun 13. päiväspäi Rodni Uil'jams om jenaral-gubernatoraks, nügüdläine päministr om Gaston Braun (vl 2014 kezakun 13. päivälpäi).

Administrativiž-territorialine jagand[redaktiruida | redaktiruida purde]

   Kacu kirjutuz: Antiguan da Barbudan administrativiž-territorialine jagand.

Antigua da Barbud alajagase 6 tulendha (angl.: parish) Antigua-sarel da 2 rippujha territorijha (Barbud-sar' da rahvahatoi Redond-sar'). «Rippui»-sana om muite nimitusen palaks täs.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Valdkundas elädas antigualaižed i barbudalaižed.

Toižed lidnad (enamba 3 tuh. ristituid vl 2012, surembaspäi penembha): Ol Sents da Libert. Vl 2012 kaik oli 20 lidnanvuittušt eländpunktad.

Vl 2009 eläjiden lugu oli 86 654 ristitud.

Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Antiguan da Barbudan ižandusen päsarakod oma turizm, valdkundmaksatoi torguind, vändod internetan kal't, maižanduz.

Vl 2009 valdkundan päeksport oli avtod da niiden varapalad (16%), jüguavtod da sauvondmašinad niiden varapaloidenke (12%), laivad da venehed (11%), kundaližen transportan likkuimed (6%); toine eksport oli polietilen (1%), elektroveim (1%), margarin (1%), sobad (1%).

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Vl 2014 Antiguan da Barbudan ristitišton endustuz heinkus. — Mail'man faktoiden kirj (Cia.gov). (angl.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Pohjoižamerikan valdkundad
Pohjoižamerikan valdkundad
Amerikan Ühtenzoittud Valdkundad (AÜV) | Antigua da Barbud | Bagaman Sared | Barbados | Beliz | Dominik | Dominikanine Tazovaldkund | Gonduras | Grenad | Gvatemal | Haiti | Jamaik | Kanad | Kostarik | Kuba | Meksik | Nikaragua | Panam | Sal'vador | Sent Kits da Nevis | Sent Lüsii | Sent Vinsent da Grenadinad | Trinidad da Tobago