Präžan rahvahaline rajon
Znam | |
Valdkund | Venäma |
Administrativine keskuz | Präž |
Eläjiden lugu (2016) | 14,456 ristitud |
Pind | 6,395 km² |
Präžan rahvahaline rajon (venäkelel: Пряжинский национальный район, karjalan keled: Priäžän kanzalline piiri, suomeks: Prääsän kansallinen piiri) om Venälaižen Federacijan Karjalan Tazovaldkundan municipaline ühtnik.
Administrativine keskuz om lidnanvuitte Präž-žilo.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Rajon om sädud vl 1930, uhokun 28. päivän VCIK:an käskön mödhe, ühtenzoittihe Pühäjärven i Sämjärven rajonid.
Vozil 1941−1944 Suomenman sodaväged oliba rajonas.
Vspäi 1956 enččen Vedljärven rajonan territorii mülüb Präžan rajonha päiči Tigvjärven küläkundas. Vozil 1963−1966 Präžan rajonan territorii mülüi Änižröunan rajonha.
Vs 2008 redukun 7. päiväspäi rajonan nimi om «rahvahaline»-sananke rajonan Nevondkundan pätandan mödhe.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Präžan rahvahaline rajon om Karjalan Tazovaldkundan suvine taho. Pind — 6 395 nellikkilometrad (10nz' sija tazovaldkundas 18späi), saum vezid om 9,4% (600 km²).
Om röunoid 6 Venäman rajonanke:
- päivnouzmas Karjalan Tazovaldkundan Änižröunan rajonanke;
- suves Leningradan agjan Kos'kenaluižen rajonanke;
- suves da suvipäivlaskmas Karjalan Tazovaldkundan Oloncan rahvahaliženke rajonanke;
- päivlaskmas Karjalan Tazovaldkundan Pit'krandan rajonanke;
- päivlaskmas da lodehes Karjalan Tazovaldkundan Sojärven rajonanke;
- pohjoižes Karjalan Tazovaldkundan Kondopogan rajonanke.
Reljef om kukhikaz mecakaz sodunu tazangišt. Joged mülüdas Atlantižen valdmeren basseinha, erigoitai pird Änižen i Ladogan basseinoiden keskes läbitab rajonan territorijad. Znamasine järv om Sämjärv (ven.: Сямозеро) 266 km² pindanke rajonan pohjoižes.
Klimat om ven pehmed. Vilukun keskmäine lämuz om −10,7 C°, heinkun kesklämuz om +16,3 C°.
Londuseližed varad oma turbaz, sauvondmaterialad (rugižkivi, ozrikkivi, mramor, sauvondkivi, savi), mec, kala, reskvezi.
Vspäi 2005 rajonan territorii jagase sečemeks municipaližeks ühtnikaks: üks' lidnankund da kuz' küläkundad.
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 18 224 ristitud, vl 2010 — 14 664 ristitud.
Kaik om 82 eländpunktad rajonas (vl 2005), sidä kesken üks' lidnanvuitte žilo, 14 külänvuittušt žilod, koume raudtestancijad kaikenaigaiženke ristitištonke da 63 küläd.
Toižed znamasižed eländpunktad oma Čaln-žilo (2,6 tuh. rist. vl 2013), Essoil-žilo (1,7 tuh. rist. vl 2013) da Matrosad-žilo (1,4 tuh. rist. vl 2016).
Rahvahad (vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe, enamba 5%): venälaižed — 46%, karjalaižed — 37%, suomalaižed — 6%, vaugedvenälaižed — 5%, toižed rahvahad — 6%.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Präžan rahvahaližen rajonan oficialine sait (pryazha.org). (venäkelel)
- Präžan rahvahaline rajon Karjalan Tazovaldkundan oficialižel gov.karelia.ru-saital. (venäkelel)
Karjalan Tazovaldkundan Rajonad | ||
---|---|---|
Belomorskan • Kalevalan • Kemin • Kondopogan • Lahdenpohjan • Louhin • Medvežjegorskan • Mujezerskijan • Olonecan • Pit'krandan • Präžan • Pudožan • Segežan • Sojärven • Sortavalan • Änižröunan |