Viks

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Viks
Выкса
 Lidnanznam
Coat of arms of Vyksa.png
 Flag
Flag of Vyksa (Nizhny Novgorod oblast).svg
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2021) 52,892 ristitud
Pind 30 km²
Viks Выкса
Pämez' Vladimir Kočetkov
(reduku 2016—)
Telefonkod +7−83 177-xx-xxx
Avtokod 52, 152
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Viks (ven.: Вы́кса) om Venäman lidn Alalidnan agjan suvipäivlaskmas. Se om agjan kahesanz' lidn eläjiden lugun mödhe, Viksan lidnümbrikon administrativine keskuz (edel 2011. vot — rajonan) da pala.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Uz' raudantegii edheotand oli saudud tulalaižil Batašovad-vellil mordvinalaižiden mal vll 1765−1766, radoi sijaližel torhudel. Tegim (ven.: Выксунский завод) i eländpunkt senno sünduiba vn 1754 Jelizaveta Petrovna-imperatornaižen käskön tagut mugomiden tegimiden sauptandas 200 virstas Moskvaspäi kaičemha mecoid. Nimitihe žilod penen Viksun'-jogen (Viksunk) mödhe. 1830-nzil vozil Venäman evropižen palan kaugedraudan koume kümnendest tegihe Viksas, mugažo mehanizmoid tekstil'tegimišton täht, purulaivoiden likutimid i terasišt kodiinstrumentad. Sai lidnan statusad vl 1934. Vn 2010 ümbrikon lujad mecanpalod valatoitiba lidnad.

Viks šingotase raudan metallurgijan tegimel (suren diametran teraztorved, kezrad vagonrividen täht), mašinansauvomižel (rouhimed i survoimed, sodatransportan somuzkorpusad), sauvondmaterialiden sarakol i sömtegimištol.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase ümbrikon pohjoižes, Okanjogen oiktal randpolel 10 kilometras päivnouzmha jogespäi, 110 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Železnic-jogi (ven.: Железница 57 km pitte, Okan ližajogi) läbitab lidnad, Viksunk-jogi jokseb lidnan suvipalas. Üläviksunkan uit, Varauit i Alauit oma saudud lidnan alusenpanendanke sen suves. Matkad Alauz'lidnhasai om 160 km pohjoižpäivnouzmha orhal, 184 km avtotedme vai 240 km raudtedme. Lähembaižed lidnad oma Murom (Vladimiran agj) 29 km pohjoižhe-lodeheze orhal, 51 km avtotedme vai raudtedme, Navašino 25 km pohjoižhe orhal, 29 km avtotedme vai raudtedme, i Kulebaki 25 km pohjoižpäivnouzmha orhal vai 43 km avtotedme.

Kahesa raudtestancijad i vedimdepo ratas lidnas vemha jüguid, pohjoine Viks-Tegimištoline (ven.: Выкса-Промышленная) om kaikiš järedamb stancii.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 56 201 ristitud, lidnümbrikon kaks' koumandest. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli enamba 60 tuhad eläjid vll 1987−2003 (63 400 rist. vll 1996−1998).

Rahvahad (2010): venälaižed — 98,2%, toižed rahvahad — 1,8%.

Ortodoksižen hristanuskondan Viksan Iverine naižjumalankodi[1], Sündun Raštvoiden päjumalanpert', nell' jumalanpertid i koume časounäd oma olmas lidnas.

Openduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Professionaližen opendusen aluzkundad:

  • Viksan industrialine tehnikum[2];
  • Viksan metallurgine kolledž[3];
  • MISiS:an (Moskv) Viksan filial;
  • Alalidnan valdkundaližen universitetan Lobačevskii nimed Viksan filial.

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Viksan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
  2. Viksan industrialižen tehnikuman sait (вит-выкса.рф). (ven.)
  3. Viksan metallurgižen kolledžan sait (vpk-wyksa.nnov.eduru.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]



Alalidnan agjan lidnad
Alauz'lidn | Arzamas | Balahn | Bogorodsk | Bor | Čkalovsk | Dzeržinsk | Gorbatov | Gorodec | Knäginino | Kstovo | Kulebaki | Liskovo | Lukojanov | Navašino | Pavlovo | Perevoz | Pervomaisk | Sarov | Semönov | Sergač | Šahunj | Zavolžje | Uren' | Vetlug | Viks | Volodarsk | Vorsm