Viks

Viks
Выкса

Lidnanznam	Flag
Valdkund	Venäma
Eläjiden lugu (2021)	45,240 ristitud
Pind	30 km²
Pämez'	Vladimir Kočetkov (reduku 2016—)
Telefonkod	+7−83 177-xx-xxx
Avtokod	52, 152
Aigvö	UTC+3 (MSK+0)

Viks (ven.: Вы́кса) om Venäman lidn Alalidnan agjan suvipäivlaskmas. Se om agjan kahesanz' lidn eläjiden lugun mödhe, Viksan lidnümbrikon administrativine keskuz (edel 2011. vot — rajonan) da pala.

Istorii

Uz' raudantegii edheotand oli saudud tulalaižil Batašovad-vellil mordvinalaižiden mal vll 1765−1766, radoi sijaližel torhudel. Tegim (ven.: Выксунский завод) i eländpunkt senno sünduiba vn 1754 Jelizaveta Petrovna-imperatornaižen käskön tagut mugomiden tegimiden sauptandas 200 virstas Moskvaspäi kaičemha mecoid. Nimitihe žilod penen Viksun'-jogen (Viksunk) mödhe. 1830-nzil vozil Venäman evropižen palan kaugedraudan koume kümnendest tegihe Viksas, mugažo mehanizmoid tekstil'tegimišton täht, purulaivoiden likutimid i terasišt kodiinstrumentad. Sai lidnan statusad vl 1934. Vn 2010 ümbrikon lujad mecanpalod valatoitiba lidnad.

Viks šingotase raudan metallurgijan tegimel (suren diametran teraztorved, kezrad vagonrividen täht), mašinansauvomižel (rouhimed i survoimed, sodatransportan somuzkorpusad), sauvondmaterialiden sarakol i sömtegimištol.

Geografijan andmused

Lidn sijadase ümbrikon pohjoižes, Okanjogen oiktal randpolel 10 kilometras päivnouzmha jogespäi, 110 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Železnic-jogi (ven.: Железница 57 km pitte, Okan ližajogi) läbitab lidnad, Viksunk-jogi jokseb lidnan suvipalas. Üläviksunkan uit, Varauit i Alauit oma saudud lidnan alusenpanendanke sen suves.

Matkad Alauz'lidnhasai om 160 km pohjoižpäivnouzmha orhal, 184 km avtotedme vai 240 km raudtedme. Lähembaižed lidnad oma Murom (Vladimiran agj) 29 km pohjoižhe-lodeheze orhal, 51 km avtotedme vai raudtedme, Navašino 25 km pohjoižhe orhal, 29 km avtotedme vai raudtedme (lähembaine passažirraudtestancii), i Kulebaki 25 km pohjoižpäivnouzmha orhal vai 43 km avtotedme.

Kahesa raudtestancijad i vedimdepo ratas lidnas vemha jüguid vaiše, pohjoine Viks-Tegimištoline (ven.: Выкса-Промышленная) om kaikiš järedamb stancii.

Eläjad

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 56 201 ristitud, lidnümbrikon kaks' koumandest, vn 2021 lidnan — 45 240 ristitud. Kaik 53 406 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli enamba 60 tuhad eläjid vll 1987−2003 (63 400 rist. vll 1996−1998).

Rahvahad (2010): venälaižed — 98,2 %, toižed rahvahad — 1,8 %.

Ortodoksižen hristanuskondan ühesa pühäpertid oma kaičenus i saudud lidnas: Sündun Raštvoiden kafedraline päjumalanpert', Viksan Iverine naižjumalankodi (Eläban Eziauguižen Stroican päjumalanpert' i kaks' jumalanpertid), kaks' jumalanpertid, valatandpühäpert' i kaks' časounäd.

Openduz

Lapsiden opendusen aluzkundad oma seičemetoštkümne nimitadud i nomeruidud päivkodid (nomer 2..4, 7, 12, 13, 19..21, 24..27, 30, 32, 33, 36), aluzškol (nomer 10), seičeme keskškolad (nomer 3, 4, 6, 8, 9, 11, 12), gimnazii (nomer 14), lapsiden sädamižen pert', lapsiden kul'turan Raduga-pert' («jumalanbembel'»), čomamahtoiden škol, čomamahtoine škol B.N. Bedinan nimed, Viksunec-sportškol («viksalaine»), lapsiden da norišton turizman i kodirandantedištandan keskuz, lapsiden Kostör-tervehtamižopenduzkeskuz («pažag»).

Professionaližen opendusen aluzkundad:

• Viksan metallurgine kolledž A.A. Kozeradskijan nimed (ende erigoittud Viksan industrialine tehnikum kändihe sen palaks vn 2020 sügüz'kuspäi);
• MISiS:an (Moskv) Viksan filial;
• Alalidnan valdkundaližen universitetan Lobačevskii nimed Viksan filial.

Galerei

• 
  Lidnan da lidnümbrikon administracii (2013)
• 
  Sündun Raštvoiden päjumalanpert' (1773) i venehstancii Üläuiton randal, vn 2021 nägu
• 
  Viksan metallurgižen tegimen kontor da pätulend vl 2019
• 
  «Krasočnii gorod»-torguindkeskuz (2019, Mujukaz lidn)
• 
  Lidnan avtovagzal vl 2013

Irdkosketused

• Lidnan da lidnümbrikon oficialine sait (wyksa.nnov.ru). (ven.)
• Informacižen «Выкса.РФ»-agentusen sait (выкса.рф). (ven.)