San Antonio

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
San Antonio
 Lidnanznam
Coat of arms of San Antonio de Bexar, Texas.svg
 Flag
Flag of San Antonio, Texas.svg
Valdkund Amerikan Ühtenzoittud Valdkundad
Eläjiden lugu (2017) 1 511 946 ristitud
Pind 1 205,4 km²
San Antonio
Pämez' Ron Nirenberg
(kezaku 2 017—)
Telefonkod +1-210
Aigvö tal'vel UTC−6 
kezal UTC−5


San Antonio (mugažo anglijan kelel, virktas [ˌsæn ænˈtoʊnioʊ]) om AÜV:oiden lidn Tehas-štatan suves. Se om štatan kahtenz' lidn (Hjustonan jäl'ghe) i federacijan seičemenz' lidn eläjiden lugun mödhe.

Meksikan generaline konsuluz sijadase lidnas.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Amussai indejalaižiden pajaija-heim eli täs da nimiti tahondad Janaguana — «verestajad veded». Vl 1691 ispanijalaižiden missii tuli neche tahondha ph. Antonijan Padujalaižen päiväl (13. kezaku), nimitihe pühämehen mödhe tahondad da joged-ki.

Eländpunktan aluz om pandud vn 1718. Aigan mändes lähižed missijad da Alamo-lidnuz ühtištuihe da saiba lidnan oiktusid vn 1837 5. päiväl kezakud. Vl 1877 raudte tuli lidnha.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase San Antonio-jogen randoil (Meksikan lahten bassein) da sen oiktan Medin-ližajogen hural randal (angl.: Medina River), 198 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad štatan Ostin-pälidnhasai om 100 km pohjoižpäivnouzmha orhal, raudtel vai avtoteidme.

Klimat om subtropine räk valdmeren. Voden keskmäine lämuz om +20,8 C°. Paneb sadegid 820 mm vodes, enamba 100 mm semendkus-kezakus i redukus.

San Antonio jagase 14 lidnanlaptha, ned alajagasoiš rajonihe.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 AÜV:oiden rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 1 327 407 ristitud, heišpäi 63,2% oma ispaniženke vai latinižamerikaiženke augotižlibundanke. Kaikiš suremb lidnan ristitišt om nügüd'. Vl 2017 läz 2,5 mln ristituid elihe lidnas ezilidnoidenke.

San Antonio om järed openduzkeskuz, läz 100 tuhad openikoid 31 üläopendusen aluzkundas. Sen ližaks, AÜV:oiden armijan medicinine openduzkeskuz pästab 24 tuhad specialistoid vodes.

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]



AÜV:oiden järedad lidnad
Enamba 3 mln. eläjid Los Andželes | Nju Jork
1—3 mln. eläjid Čikago | Dallas | Filadel'fii | Finiks | Hjuston | San Antonio | San Diego | San Hose
750 tuh. eläjid — 1 mln. Džeksonvill | Fort Uert | Indianapolis | Kolumbus | Ostin | San Francisko | Šarlott
Enamba 500 tuh. eläjid Al'bukerke | Baltimor | Boston | Denver | Detroit | El' Paso | Fresno | Las Vegas | Luisvill | Memfis | Miluoki | Našvill | Oklahoma Siti | Portlend | Sakramento | Sietl | Tuson | Vašington