Sredneural'sk
Lidnanznam |
Flag |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2023) | 23,651 ristitud |
Pind | 83,8 km² |
Pämez' | Aleksei Stasönok (sulaku 2023—) |
Telefonkod | +7−34 368-xx-xxx |
Avtokod | 66, 96, 196 |
Aigvö | UTC+5 (MSK+2) |
Sredneural'sk (ven.: Среднеура́льск) om Venäman lidn Sverdlovskan agjan suvipäivlaskmas. Se om Jekaterinburgan pohjoine ezilidn, Sredneural'skan lidnümbrikon administrativine keskuz da pala.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Eländpunktan aluz om pandud vl 1931 SUGRES-žiloks sauvomha da holitamha valdkundaližen rajonižen elektrostancijan (Sredneural'skan GRES, radab vspäi 1936). Vn 1932 10. päiväl heinkud kätihe radnikžiloks nügüdläiženke nimenke. Vn 1966 17. päiväl uhokud Sredneural'sk-žilo sai lidnan statusad.
Sredneural'sk šingotase järedal GRES:al[1], sauvondmaterialiden tehmižel (metalližkonstrukcijad, raudbetontegesed, pumaterialad, asfal't) i sömtegimištol (pühävoi, kolbas, vin), mugažo maižandusel (kalakazvatusen edheotand, lindfabrik).
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase Isetinjärven-vezivaradimen päivnouzmaižel randal (24 km², ven.: Исетское озеро, Iset'-jogen purde, Obin hurapol'ne bassein), Keskmäižen Uralan päivnouzmaižil pautkil, 252..278 m ü.m.t. korktusil. Pened manrehkaidused oleldas, voib olda kudhe ballhasai.
Matkad Jekaterinburghasai om viž kilometrad suvhe orhal vai kahesa kilometrad avtotedme, raudte tuleb Sredneural'skha vaiše jüguiden täht. Toine lähembaine lidn om Üläpišm üks' kilometr suvipäivnouzmha orhal vai avtotel.
Tobmuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kaik kaks' pen't küläd (Koptäki 217 rist., Murzink 38 rist. vl 2010) da üks' Kirpičnii-žilo (67 rist. vl 2010) mülüdas lidnümbrikho Sredneural'skan ližaks. Lidnümbrikon pind — 83,98 km².
Lidnümbrikon tobmuden pämez' om sen Administracijan pämez'. Edeližed lidnümbrikon pämehed oma Aleksandr Koval'čik (uhoku 2021 — sulaku 2023), Andrei Zašläpin (semendku 2019 — uhoku 2021). Lidnümbrikon Duman ezimez' om Veniamin Biktašev vn 2021 redukuspäi. Edeližed Duman ezimehed oma Oleg Prudnikov (tal'vku 2019 — reduku 2021), Andrei Kasjanenko (reduku 2016 — kül'mku 2018).
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 20 449 ristitud, lidnümbrikon — 20 771 ristitud. Lidnan ristitišt oli 23 344 eläjad vl 2021. Vl 2017 kaik 22 896 ristitud elihe lidnas i 23 479 ristitud kaikes lidnümbrikos. Kaikiš suremb lidnan i lidnümbrikon ristitišt om nügüd'.
Rahvahad (ozutadud rahvahudenke vl 2010): venälaižed — 88,8 %, totarlaižed — 5,0 %, baškiralaižed — 1,4 %, toižed rahvahad — 4,8 %.
Ortodoksižen hristanuskondan nened kuz' pühäpertid[2] oma avaitud lidnas: ph. Mikulai-čudonsädajan jumalanpert' (om saudud vll 2001−2011), ph. Aleksii-carinpoigan jumalanpert' (letihe vll 2009−2021) i Sredneural'skan naižjumalankodi (nell' jumalanpertid).
Lapsiden opendusen aluzkundad oma seičeme päivkodid, nell' keskškolad, lapsiden sädamižen pert', čomamahtoiden škol. Professionaližen opendusen lähembaižed aluzkundad sijadasoiš Üläpišm- i Jekaterinburg-lidnoiš.
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]-
Mulänk-jogen randoil (lankteb Isetinjärvhe), 2016. voz'
-
Sredneural'skan naižjumalankodi, vn 2022 nägu
-
Sredneural'skan GRES vl 2015
-
«Solnečnii Bereg»-lebubaz Isetinjärvel (2016, Päivoikaz Rand)
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Sredneural'skan GRES el5-energo.ru-saital. (ven.)
- ↑ Sredneural'skan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Sredneural'sk Vikiaitas |
Sverdlovskan agjan lidnad | ||
Alapajevsk | Alasald | Alasergid | Alatagil | Alatur | Aramil' | Artömovskii | Asbest | Berözovskii | Bogdanovič | Degtärsk | Irbit | Ivdel' | Jekaterinburg | Kačkanar | Kamensk Uralal | Kamišlov | Karpinsk | Kirovgrad | Krasnoturjinsk | Krasnoufimsk | Krasnoural'sk | Kušv | Lesnoi | Mihailovsk | Nevjansk | Novoural'sk | Pervoural'sk | Polevskoi | Rež | Revd | Serov | Severoural'sk | Sisert' | Sredneural'sk | Suhoi Log | Zarečnii | Talic | Tavd | Turinsk | Uz' Läl' | Verhoturje | Volčansk | Üläpišm | Üläsald | Ülätagil | Ülätur | ||