Mine sisu juurde

Mariehamn

Vikipedii-späi
(Oigetud lehtpolelpäi Maarianhamina)
Mariehamn
Maarianhamina (suom.)
Mariehamn (roč.)
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Suomenma
Eläjiden lugu (2024) 11,875 ristitud
Pind 20,76 km²
Mariehamn Maarianhamina (suom.) Mariehamn (roč.)
Pämez' Arne Zelander
(viluku 2022—,
Arne Selander)
Telefonkod +358-(0)18
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3


Lidnankundan sijaduz agjas i valdkundas (2020)

Mariehamn (suom.: Maarianhamina [ˈmɑːriɑnˌhɑminɑ], roč.: Mariehamn [mɑriːeˈhɑmn] «Marijan merikar») om Suomenman lidn, avtonomižen Ahvenanma-provincijan administrativine keskuz.

Eländpunktan aluz om pandud vn 1861 21. päiväl uhokud, nimitihe sidä Marija Aleksandrovna-imperatornaižen oiktastuseks.

Marienhamn šingotase avtonomijan keskusen aluzkundoil, turizmal i meritransportal. Om kaks' meriportad: päivnouzmaižel randal jahtoiden täht, päivlaskmaižel randal (roč.: Västerhamn) ehtatimühtenzoitusen täht verhižidenke maidenke.

Geografijan andmused

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Lidn sijadase Baltijan meren randal, pol'sarel.

Klimat om ven valdmeren vilu kontinentaližen klimatan röunal. Keza om päivoikaz, tal'vaig om pil'vekaz lujas. Voden keskmäine lämuz om +6,4 C°, kezakun-elokun +13,3..+16,8 C°, tal'vkun-keväz'kun −2,3..+0,4 C°. Ekstremumad oma −32,9 C° (viluku, uhoku) i +31,3 C° (heinku, eloku). Kezaaigan minimum om −3,2 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +11,1 C° (tal'vku). Ei voi panda halad heinkus vaiše (minimum +0,1 C°). Paneb sadegid 634 mm vodes, enamba elokus-tal'vkus (59..76 mm kus), vähemba uhokus-semendkus (31..38 mm kus).

Vn 2022 andmusiden mödhe lidnan pind mereta om 11,81 km², meren pind — 8,95 km².

Lidnan kart ümbrištonke (2021)

Mariehamnan municipaline suim kogoneb 27 ezitajaspäi.

Edeline lidnan pämez' om Barbara Heinonen, radoi vn 2015 uhokuspäi.

Vl 1980 lidnankundan eläjiden lugu oli 9 553 ristitud, vl 2000 — 10 488 ristitud, vl 2010 — 11 190 ristitud, vl 2020 — 11 696 ristitud. Kaikiš suremb kundan ristitišt om nügüd'.

Ročin kel' om mamankeleks 84,5 % täht lidnalaižišpäi, suomen kel' — 4,9 %, toižed keled — 10,6 % (vn 2016 andmused).

Severziden-se valdkundoiden konsulused sijadasoiš lidnas, sidä kesken Ročinman päkonsuluz da Venäman konsuluz.





Suomenman agjad da niiden administrativižed keskused
Ahvenanma1 (Mariehamn) | Kainu (Kajani) | Kanta Häme (Hämenlidn) | Keskpohjanma (Kokkol) | Kesksuomenma (Jüväskülä) | Kümenlakso (Kouvol) | Laplandii (Rovanem') | Pirkanma (Tampereh) | Pohjanma (Vas) | Pohjoižkarjal (Jogensu) | Pohjoižpohjanma (Oulu) | Pohjoižsavo (Kuopio) | Päijät Häme (Laht) | Sadakund (Pori) | Suvikarjal (Lapenrand) | Suvipohjanma (Seinjogi) | Suvipäivlaskmaine Suomenma (Turku) | Suvisavo (Mikoi) | Udenma (Hel'sinki)
1 Avtonomine agj.