Sverdlovskan agj
| |||||
Pälidn | Jekaterinburg | ||||
Pind - Ühtes |
17-nz' 194 307 km² | ||||
Eläjiden lugu - Kaik |
5-nz' 4,325,256 ristitud (2018) | ||||
Regionaline KSP - Kaik, nügüdläižiš arvoiš |
6-nz' 1978,1 mlrd rub. (2016) | ||||
Federaline ümbrik | Uraline | ||||
Venäman ekonomine region | Uraline | ||||
Valdkundkel' (-keled) | venäkel' | ||||
Gubernator | Evgenii Kuivašev | ||||
Ohjastusen ezimez' | Aleksei Orlov (velgusentäutai) | ||||
Käskusenandajan Suiman ezimez' | Lüdmila Babuškina | ||||
Avtokod | 66, 96, 196 | ||||
Aigvöd | UTC+5 (MSK+2) |
Sverdlovskan agj (ven.: Свердловская область) om Venälaižen Federacijan subjekt.
Se mülüb Uralan federaližhe ümbrikho.
Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Jekaterinburg.
Keled
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Valdkundkel' om üks'jäine, se om venäkel'.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Sverdlovskan agj om olmas vs 1934 vilukun 17. päiväspäi, nügüdläižiš röunoiš — vs 1938 redukun 3. päiväspäi (Permin agjan erištundan jäl'ghe).
Sverdlovskan agjan Päkäskuz[1] om vahvištadud vn 2010 30. päiväl kül'mkud Käskusenandajan Suiman Agjan Duman ezitajil, om hüvästadud Käskusenandajan Suiman Ezitajiden Kodin ühtnijoil sen-žo voden 16. päiväl tal'vkud, om allekirjutadud gubernatoral sen-žo voden 23. päiväl tal'vkud da om väges möhembaižidenke kohendusidenke. Se vajehti endišt Päkäskust, kudamb oli vahvištadud vn 1994 25. päiväl kül'mkud Agjan Duman ezitajil.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Sverdlovskan agj sijadase Uralmägiden keskpalas (sen mägisel'g om Evropan da Azijan röunaks) da Päivlaskmaižen Sibirin alangišton päivlaskmas.
Agjal om röunoid Tümenin agjan Hantin da Mansin avtonomiženke ümbrikonke pohojižes da pohojižpäivnouzmas, Tümenin agjanke päivnouzmas, Kurganan agjanke, Čeläbinskan agjanke da Baškortostanan Tazovaldkundanke suves, Permin randanke päivlaskmas da Komin Tazovaldkundanke lodehes. Sverdlovskan agj om mererandatoi.
Pind om 194 307 km², sidä kesken segoitadud da kavag'mecad ottas territorijan kaks' koumandest. Agjan päivnouzmaižed joged mülüdas Obinjogen (Jävaldmeren) basseinha, ned oma Iset', Tavd da Turanjogi. Agjan päivlaskmaižed joged mülüdas Kam-jogen (Kaspijan meren) basseinha, niišpäi Čusovai da Ufanjogi oma znamasižed. Kaikiš surembad järved pindan mödhe oma Peliman Sumeg (32,2 km²) agjan pohjoižpäivnouzmas da Vagilin Sumeg (31,2 km²).
Agjan päivlaskmpalan reljef om mägikaz, se om tazo da sokaz agjan päivnouzmas. Kaikiš korktemb čokkoim om Konžakovan Kivi-mägi (1569 m) agjan lodehes.
Klimat om kontinentaline. Heinkun keskmäine lämuz om +15..+20 C°, vilukun lämuz — −16..−20 C°. Paneb sadegid 350..600 mm vodes.
Londuseližed varad oma kivihil', turbaz, metallad (raudkivend, boksitad, vas'k, hrom, nikel', marganc, kuld, platin), azbest, pol'kalližarvoižed kived.
Tobmuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Agjan pämez' nimitase gubernatoraks. Evgenii Kuivašev radab gubernatoran vs 2012 semendkun 29. päiväspäi, agjan Käskusenandajan Suiman ühtnijad panihe händast eziauguižešti radnikusele Venäman prezidentan taričendan mödhe. Kaik rahvaz änestab gubernatorad videks vodeks. Gubernator märičeb Ohjastusen strukturad da paneb sen ühtnijoid radnikusile. Gubernatoran Administracii da seičeme nevojad oma hänele abhu.
Sverdlovskan agjan üks'kodine parlament om Käskusenandai Suim. Vozil 1996 (sulaku) — 2011 (tal'vku) kaks' kodid oli Käskusenandajas Suimas: Ezitajiden Kodi oli üläkodikš, Agjan Dum — alakodikš. Vozil 1994−1996 nimitihe agjan parlamentad Agjan Dumaks. Kaik rahvaz valičeb Suiman 50 ezitajad videks vodeks. Lüdmila Babuškina radab Käskusenandajan Suiman ezimeheks vs 2011 tal'vkun 20. päiväspäi.
Radonoigendai tobmuz om Sverdlovskan agjan Ohjastuz. Aleksei Orlov tegeb Ohjastusen ezimehen velgusidme vs 2016 sügüz'kun 26. päiväspäi. Agjan Dum vahvištab Ohjastusen ezimest radnikusele gubernatoran taričendan mödhe. Kaks' ezmäšt varaezimest, kuz' muite varaezimest, gubernatoran Administracijan ohjandai da ministrad ratas Ohjastusen ühtnijoin. Agjan ministrused, departamentad, ohjandused da üks' laudkund alištudas Ohjastusele.
Käskusenandajan Suiman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2016 18. päiväl sügüz'kud (voziden 2016−2021 kucund). Valitihe gubernatorad vn 2017 10. päiväl sügüz'kud, nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural (62,16%) da radab kahtenden strokun jäl'geten.
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 4 297 747 ristitud[2]. Kaikutte videnz' ristit kudespäi om lidnalaine eläi (2017).
Kaik om nell'kümne seičeme lidnad agjas da 26 lidnanvuittušt žilod. Toižed järedad lidnad (enamba 80 tuh. eläjidenke, surembaspäi penembha) oma Alatagil, Kamensk Uralal, Pervoural'sk, Serov da Novoural'sk. Vl 2017 kaik oli 40 eländpunktad enamba mi 15 tuh. eläjidenke.
Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): venälaižed — 85,7%, totarlaižed — 3,4%, ukrainalaižed — 0,8%, baškiralaižed — 0,7%, marilaižed — 0,6%, saksalaižed — 0,4%, toižed rahvahad — 3,0%, rahvahuden ozutandata — 5,4%.
Erased toižed igähižed rahvahad: permin komilaižed — 1328 rist. (0,03%), komilaižed — 445 rist. (0,01%), mansilaižed — 251 rist. (0,01%).
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Sverdlovskan agjan Päkäskusen tekst agjan Ohjastusen saital (midural.ru). (ven.)
- ↑ Venäman kaikenaigaine ristitišt vl 2010. — Rosstat (gks.ru). (ven.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Sverdlovskan agjan gubernatoran da sen Administracijan oficialine sait (gubernator96.ru). (ven.)
- Sverdlovskan agjan Käskusenandajan Suiman oficialine sait (zsso.ru). (ven.)
- Sverdlovskan agjan Ohjastusen oficialine portal (midural.ru). (ven.)
Sverdlovskan agjan lidnad | ||
Alapajevsk | Alasald | Alasergid | Alatagil | Alatur | Aramil' | Artömovskii | Asbest | Berözovskii | Bogdanovič | Degtärsk | Irbit | Ivdel' | Jekaterinburg | Kačkanar | Kamensk Uralal | Kamišlov | Karpinsk | Kirovgrad | Krasnoturjinsk | Krasnoufimsk | Krasnoural'sk | Kušv | Lesnoi | Mihailovsk | Nevjansk | Novoural'sk | Pervoural'sk | Polevskoi | Rež | Revd | Serov | Severoural'sk | Sisert' | Sredneural'sk | Suhoi Log | Zarečnii | Talic | Tavd | Turinsk | Uz' Läl' | Verhoturje | Volčansk | Üläpišm | Üläsald | Ülätagil | Ülätur | ||